perjantai 11. marraskuuta 2016

Yliopettajarakenteen uudistus – koko tarina

Satakunnan käräjäoikeus on ilmoittanut antavansa tuomion seitsemän Satakunnan ammattikorkeakoulun entisen yliopettajan kanteista 11.11.2016 klo 15. Tässä kirjoituksessa esitetään toimenpiteen taustat ja perusteet sekä kysymykset, joita käräjäoikeudessa on ensi sijassa käsitelty.

Organisaation taloudellinen sopeuttaminen on ymmärrettävä joukoksi toimenpiteitä, joilla toiminnan aiheuttamat kustannukset sopeutetaan vastaamaan tuloja. Pysyvä sopeuttaminen edellyttää toiminnassa pysyviä muutoksia. Jos tehtävät ovat vähentyneet, on perusteltua vähentää työvoiman käyttöä, jonka keinoja ovat mm. irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset. Jos tehtävät eivät ole vähentyneet, sopeuttamisen keinoina tulevat kysymykseen kustannusten karsimisten lisäksi toiminnan tehostaminen sekä rakenteelliset uudistukset, jotka nekin usein johtavat työvoiman vähentämiseen.

SAMKin tulot ovat vuodesta 2012 lähtien pienentyneet valtion korkeakoulutukseen kohdistaneiden leikkausten johdosta yli 10 miljoonalla eurolla. Tämä vastaa n. 25 % liikevaihdosta.  Vaikka tulot ovat näin merkittävästi pienentyneet, SAMKin tehtävät eivät ole lähtökohtaisesti vähentyneet. Meidän on edelleen vuosittain tuotettava mahdollisimman suuri määrä tutkintoja, 55 opintopisteen suorituksia, avoimen amk:n pisteitä, TKI-hankkeita, julkaisuja, jne. Jos nämä suoritteet jostain syystä vähenisivät, uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli pitäisi huolen siitä, että tulomme pienenisivät ja tilanteemme kurjistuisi entisestään.

Samaan aikaan kun valtiontalouden leikkaukset tulivat korkeakoulujen tietoisuuteen, käynnissä oli myös amk-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä osana oli vuonna 2013 toteutettu toimilupien uudistaminen. Osaksi toimilupahakemuksia valtiovalta edellytti perusteelliset selvitykset ammattikorkeakoulun taloudellisesta kantokyvystä, eli kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta sekä niiden hallinnasta vuosien 2012 – 2018 välillä. Toimiluvan saamisen ehdoksi asetettiin tällä tavoin sopeuttamissuunnitelmat, jotka sopeuttaisivat ammattikorkeakoulujen talouden valtiovallan antamien rahoitusennusteiden kehyksiin aina vuoteen 2018 saakka.

Koska SAMKin tehtävät eivät olleet lähtökohtaisesti vähentyneet, ensisijaisiksi sopeuttamiskeinoiksi sopeuttamissuunnitelmaan valikoituivat toiminnan tehostaminen ja rakenteelliset uudistukset. Toiminnan tehostamisen keskeisiä keinoja olivat opettajien työaikasuunnittelun perusteiden tiukentaminen, kuvataiteen koulutuksen rationalisointi sekä tietohallinnon rationalisointi. Rakenteellisia toimenpiteitä olivat mm. nuorten hoitotyön koulutuksen keskittäminen Poriin, englanninkielisten business-ohjelmien keskittäminen Raumalle, viestinnän koulutusohjelman lakkauttaminen, tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmien yhdistäminen, merenkulun koulutuksen yhdistäminen Winnovan kanssa, kirjastojen yhdistäminen sekä yliopettajarakenteen uudistaminen. 

Sopeuttamisen määrä oli aivan valtava. Tästä syystä sopeuttamispalettiin jouduttiin vuonna 2013 ottamaan mukaan edellä mainittu laaja joukko toimenpiteitä. Toimenpiteiden ennakoitu säästövaikutus vaihteli 100 000 ja 1 000 000 euron välillä, säästövaikutusten mediaanin ollessa 250 000. Yliopettajarakenteen uudistamisen arvioitu säästövaikutus oli 150 000 euroa. Neljän muunkin sopeuttamistoimenpiteen säästövaikutus arvioitiin samalle tasolle yliopettajarakenteen uudistamisen kanssa. 

Yliopettajarakenteen uudistamista on pidetty alusta asti keskeisenä sopeuttamistoimenpiteenä. Toimenpiteen kantava ajatus oli se, että yliopettajatehtävät keskitetään niitä aiemmin hoitaneilta 34 yliopettajalta uudessa rakenteessa 13 yliopettajalle. Yliopettajatehtävillä tarkoitetaan tässä niitä tehtäviä, joita yliopettajilta opetuksen lisäksi edellytetään – eli esimerkiksi oman osaamisteemaansa ja siihen liittyvien opetussuunnitelmien sisältöjen ja pedagogiikan aktiivista kehittämistä sekä oman osaamisteemansa TKI-toimintaan, julkaisutoimintaan ja maksulliseen palvelutoimintaan aktiivista osallistumista. Kaikki tämä edellytetään tapahtuvan aktiivisessa yhteistyössä SAMKin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä johtavan kyseisen osaamisen tuomiseen opetukseen. Uudessa yliopettajarakenteessa kyseiset yliopettajatehtävät hoidetaan aiempaa huomattavasti pienemmällä joukolla.

Sopeuttamistoimenpiteitä koskeneet yt-neuvottelut olivat SAMKissa pitkät ja perusteelliset. Neuvotteluissa käsiteltiin luonnollisesti myös yliopettajarakenteen uudistusta. Mitään vaihtoehtoa tai varsinaista vastalausetta toimenpiteelle ei neuvotteluissa esitetty. Ainoa toimenpidettä koskeva kirjaus neuvottelujen pöytäkirjoissa koski toimenpiteen lainmukaisuuden selvittämistä. Lainmukaisuutta pyrittiinkin selvittämään yt-neuvottelujen jälkeen työnantajajärjestö Avaintan ja OAJ:n välisissä neuvotteluissa ennen varsinaista päätöstä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan saavutettu mitään selvää lopputulemaa.

Itse tulkitsin yt-neuvottelujen viestin niin, että työntekijäpuoli oli pääsääntöisesti toimenpiteen takana, mutta että toimenpiteen lainmukaisuus tultaisiin testaamaan ko. henkilöiden toimesta raastuvassa.

Yt-neuvottelujen ja lainmukaisuusneuvottelujen jälkeen SAMK teki päätöksen uudesta yliopettajarakenteesta käynnistäen samalla sisäisen arvioinnin siitä, ketkä yliopettajat parhaiten täyttäisivät uudessa yliopettajarakenteessa yliopettajille määritellyt kriteerit ja vaatimukset. Päätösten ja arviointien jälkeen vanhan yliopettajarakenteen 34 yliopettajaa sijoittuivat seuraavasti: 13 valittiin uuden yliopettajarakenteen yliopettajan tehtäviin, neljän kanssa tehtiin eläkesitoumus, kaksi eläköityi ennen toimenpiteitä, viisi yliopettajaa irtisanottiin, yksi toimii yliopettajana luottamustehtävissä, yksi siirtyi vapaaehtoisesti muihin tehtäviin ja kahdeksan irtisanottiin yliopettajan tehtävistä ja heille tarjottiin tilalle lehtorin tehtäviä. Viimeksi mainituista seitsemän entistä yliopettajaa kantajina haastoi SAMKin käräjäoikeuteen vaatien yhteensä yli 800 000 euron korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Haastamista sinänsä osasin odottaa, mutta korvausvaatimusten määrää pidän tähtitieteellisenä.

Kantajat kiistävät, että työnantajalla olisi ollut työsopimuslaista johtuva asiallinen ja painava syy heidän työsopimuksensa irtisanomiselle. Kantajien työtehtävät eivät olleet heidän mukaansa irtisanomishetkellä tai sen päätyttyä vähentyneet pysyvästi ja olennaisesti. Kantajien mukaan heidän opetus- ja muiden työtehtävien laatu oli pysynyt olennaisesti samana. He väittävät lisäksi, ettei työnantaja ole edellyttänyt heiltä aiemmin kuvattuja yliopettajatehtäviä. Lisäksi kantajien mukaan työnantajalla ei ole ollut riittäviä perusteita kantajien palkan yksipuoliselle alentamiselle.

Vastaajana SAMK työnantajana osoitti oikeuskäsittelyssä, että aiemmin entisillä yliopettajilla on ollut enemmän ns. yliopettajatehtäviä, mutta pitkän ajan kuluessa nämä tehtävät ovat vähentyneet. Ne ovat vähentyneet jopa siinä määrin, että vuonna 2013 34 yliopettajan työpanoksesta kohdentui ainoastaan keskimäärin 14 % muihin kuin normaaleihin opetustehtäviin. Tätä on pidettävä hyvin vähäisenä määränä. Oli selvää, että pärjäisimme vähäisemmälläkin määrällä yliopettajia. Uudessa yliopettajarakenteessa saavutettiin vuonna 2015 tilanne, jossa jäljelle jääneiden 13 yliopettajan työpanoksesta kohdentui 49 % muihin kuin normaaleihin opetustehtäviin. Tämä osoittaa sen, että yliopettajatehtävien työnmäärä kohdentuu nyt selvästi vähäisemmälle määrälle henkilöitä.

Hyvin erikoisena pidän sitä väittämää, ettei yliopettajilta olisi edellytetty muita kuin normaaleja opetustehtäviä. Yliopettajat ovat SAMKin opetuksen, opetuksen kehittämisen, TKI-toiminnan ja työelämäyhteistyön tärkein voimavara, jossa vaatimustason on oltava kova. Yliopettajat ovat ammattikorkeakoulujen vastine yliopistojen professoreille, mitä osoittaa jo palkkatasokin. Professoriliiton 2015 palkkaselvityksen mukaan professorien mediaanipalkka oli 6730 euroa kun se tekniikan yliopettajilla oli 6265 euroa. Vaatimustaso on yleisesti täysin tiedossa, joten sitä taustaa vasten tuntuu erikoiselta se tilanne, etteivät kantajat olisi tätä vaatimustasoa ymmärtäneet. 

Kantajien todistelu pyrkii siihen, että oikeus tulkitsisi heidän työmääränsä töiden uudelleenjärjestelyjen seurauksena pysyneen ennallaan, jolloin toimenpidettä olisi tarkasteltava yksipuolisena palkanalentamisena.  Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen mukaisesti työsopimuksen irtisanomiseen perustuva palkan alentaminen on voinut tulla kyseeseen silloin, kun se on ollut yhdessä muiden saneeraustoimenpiteiden kanssa välttämätön yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi. SAMKin saneeraustoimenpiteitä oli hyväksytyssä sopeuttamisohjelmassa yhteensä 16, ja niiden säästövaikutusten mediaani oli 250 000 euroa. Sopeuttamisohjelma oli täysimääräisesti välttämätön pysyvän toimiluvan saamiseksi. Käydyissä pitkällisissä ja perusteellisissa yt-neuvotteluissa ei esitetty mitään vaihtoehtoista sopeuttamistoimenpidettä yliopettajarakenteen uudistamiselle. Näiltäkin osin yliopettajarakenteen uudistus on todettava lainmukaiseksi.

Lopuksi on siteerattava Olaus Petrin tuomarinohjetta 1500-luvulta: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kokeilussa valintakurssi

Mitä se on se kokeilukulttuuri? Sipilän hallituksen lanseeraaman käsitteen syvin olemus lienee siinä, että yhteiskuntana meillä olisi valmius ja osaaminen viedä uusia ajatuksia (kokeeksi) käytäntöön. Valmius tarkoittaa sitä, että uskallamme epäonnistua ja kykenemme kiihkottomasti arvioimaan lopputulosta.

Kokeilun lähtökohtana on aina tunnistettu tarve uudistukselle ja ajatus suunnasta mihin oltaisiin menossa, sekä lopulta innovaatio, joka otetaan kokeilukäyttöön.Yksi tunnistettu tarve uudistukselle on korkeakoulujen valintakokeet, joiden uudistamisesta keskusteltiin vilkkaasti keväällä. Ministeriä myöten oltiin sitä mieltä, että ulkoluvusta pääsykokeita varten tulisi luopua. Ilmeisesti myös yliopistot ovat jo näyttäneet sopimusneuvotteluissa vihreää valoa pääsykoeuudistukselle, ja asia lienee siten esillä myös sopimusneuvotteluissa ammattikorkeakoulujen kanssa lokakuussa.

Itse olen ollut jo pitkään sillä kannalla, että nykyisenkaltaisista pääsykokeista tulisi niin pitkälti kuin mahdollista luopua. SAMKin aiemmasta suoravalintaa koskeneesta kokeilusta saadut kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Parastaikaa on kokeilussa aivan uusi innovaatio korkeakoulutasolla - valintakurssi, jonka perusteella valitaan opiskelijat Huittisista käsin toteutettavaan tradenomitutkinnon monimuotokoulutukseen. Kokeilussa oleva valintakurssi on tutkintoon kuuluva 5 opintopisteen laajuinen verkko-opintojakso, jonka aiheena on tradenomin oikeustieto. 

Valintakurssin ajatus on nerokas, kenelläkään ei mene aikaa hukkaan. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat opintojakson sisällytettyä tradenomin tutkintoonsa. Muut kurssin hyväksytysti suorittaneet hakijat saavat valintakurssista avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän, ja vieläpä maksutta. Opettajilla saattaa olla suuri työ kurssin arvioinnissa, koska hakijoita voi olla runsaasti. Mutta kurssi pitää toteuttaa joka tapauksessa.Jopa ne, jotka eivät läpäise kurssia hyötyvät. Heille on tarjoutunut tilaisuus harkita vielä kerran onko monimuotokoulutus heitä varten.

Verkossa toteutettava valintakurssi soveltuu erityisen hyvin monimuoto-opintojen soveltuvuustestaukseen. Kurssin suorittamisella mitataan juuri niitä taitoja ja avuja sekä motivaatiota, joita kaikkia koko tutkinnon suorittaminen edellyttää.

Huittisista kantautuneiden tietojen perusteella kurssin suunnittelu ja ohjaava materiaali ovat onnistuneet mainiosti - ainakin sen perusteella, että kyselyitä ja ohjaustarpeita kurssin kuluessa on tullut todella vähän. Valintakurssin tehtävät vaikeutuvat opintojakson edetessä. Ensimmäisissä tehtävissä opitaan substanssin lisäksi metataitoja, kuten Moodlen ja digimateriaalin käyttöä. Viimeiset tehtävät edellyttävät korkeakouluopinnoissa vaadittavaa itsenäistä tiedon etsimistä ja soveltamista.

Valintakurssi on jo nyt ollut menestys. Hakijoita tradenomikoulutukseen on lähes 400, ensisijaisia 312. Kun koulutuksen aloituspaikkoja on 50, vetovoimaksi muodostuu huimat 6,24. Ensimmäiset hakijat ovat jo palauttaneet viimeisetkin valintakurssin tehtävät. Seuraavaksi jännitetään sitä, kuinka moni suorittaa kurssin hyväksytysti.

Valintakurssin toteutuksessa on varmasti paljon kehitettävääkin. Aikataulu asettaa haasteita, yhteishaun (päättyi 21.9.) ja tuloksien julkistamisen (25.11.) välinen aika on erittäin tiukka vaativalle valintakurssille.  Tästä syystä valintakurssin suoritusmahdollisuus avattiin erikseen jo 1.9. Opintopolkuun haku avautui siis myöhemmin, joten  hakijat joutuvat ilmoittautumaan erikseen kahteen paikkaan. Ymmärtävätkö hakijat muistutuksista huolimatta ilmoittautua kahteen kertaan? Voitaisiinko tulevaisuudessa yhteishaussa joustaa valintakurssien kohdalla siten, että ilmoittautuminen opintopolussa olisi mahdollista jo aiemmin?

Tarkoitus on joka tapauksessa jatkaa kokeilua kevään 2017 yhteishaussa. Varmasti valintakurssin järjestämisessä on jossain määrin säätämistä. Olen varma, että itse ajatus kantaa, hyödyt ovat niin ilmeiset.

PS. Kansallinen epäonnistumisen päivä 13.10.2016 kaikkialla Suomessa
 

maanantai 12. syyskuuta 2016

Huoli korkeakoulujen tulevaisuudesta

En muista koska yliopistot ja korkeakoulut olisivat olleet näin paljon esillä valtakunnan mediassa kuin aivan viime päivinä. Monenlaisia argumentteja on tuotu esille, mm. leikkauksien näkymisestä yliopisto-opetuksen laadussa (HS 6.9.), yliopistoista tehottomina työpaikkoina (HS 6.9.), jäykistä tutkintorakenteista Suomen korkeakoulujärjestelmän suurimpana ongelmana (AL 6.9.), yliopistobyrokratian merkittävästä roolista tutkimuksen pyörittämisessä ja koordinoinnissa (HS 8.9.), ja korkeakoulujen merkityksestä tiedon jalostajina (HS 9.9.).

Yhteistä artikkeleille on aito huoli yliopistojen ja korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudesta.Yhteiskunnan pohjavire näyttää hyvinkin alttiilta vastaanottamaan korkeakoulujen kansallisen strategian linjauksia. Ammattikorkeakoulujen oma visio julkaistiin keväällä Rake-raportissa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta. Jatkona visiolle julkaistaan ylihuomenna  ammattikorkeakoulujen ylempiä korkeakoulututkintoja käsittelevä raportti, joka kokoaa yhteen tutkintojen vahvuudet ja ominaispiirteet työelämälähtöisenä maisteritason tutkintona. Viime perjantaina yliopistot ottivat askeleen kohti omaa kansallista visiotaan.

Vuoden 2016 alussa aloitettu Unifin visioprosessi Yliopistot 2025 on erittäin  mielenkiintoinen koko korkeakoulujärjestelmän tarkastelun näkökulmasta. Perjantaina järjestetyn visiotyöpajan lähtöaineistona oli yliopistojen sidosryhmille suunnatun sähköisen kyselyn yhteenveto. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että nykyisenkaltaista korkeakoulujärjestelmää kannattaa hyvin harva. Vain 13% vastaajista näki, että yliopistoverkon virtaviivaistamiseen riittää nykyisten yksiköiden yhteistyön lisääminen ja alakohtaisten koulutusmäärien supistaminen. Enemmistön (53 %) mielestä Suomessa tulisi olla 5-6 monialayliopistoa erillään ammattikorkeakouluista. Uudenlaisten korkeakoulujen muodostamista yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhdistämällä kannatti 29 % vastaajista. Kummassakin kannatusta saaneessa mallissa yliopistoja olisi nykyistä huomattavasti vähemmän. Tässä todellinen haaste Unifin visiotyölle.

        Lähde:Visiotyöpajassa esitetyt yhteenvetokalvot (löytyvät täältä)

Toinen merkille pantava huomio on se, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen syvenevää yhteistyötä kannattivat käytännössä kaikki. Vaikka duaalimalli jakaa sidosryhmiä, selvä enemmistö (63 %) kantaa ottaneista olisi valmis säilyttämään duaalimallin sisältämät erilliset lakisääteiset tehtävät ja profiilit yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Tämä on yhtenäinen tulos ammattikorkeakoulujen Rake-selvityksen kanssa: on aivan oleellista säilyttää duaalimallin käytännössä osoitetut vahvuudet.

Sidosryhmäkyselyn viesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön syventämisestä on selkeä: joustava pitkällekin menevä strateginen yhteistyö on mahdollistettava   - duaalimallin kanssa ja siitä huolimatta.