Rahoitusmallin lasku

Saimme OKM:stä tarvittavat tiedot  koelaskelmien tekemiseksi ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin vaikutuksista. Karu totuus kertyvästä laskusta alkaa muodostua.

Tein laskennan vertailuna tämän vuoden rahoitukseen, olettaen että rahoitusmalli olisi tullut voimaan tälle vuodelle. Olen käyttänyt, aivan kuten rahoitusmallissa, kolmen vuoden keskiarvoja niistä muuttujista, joista dataa kolmelle vuodelle on ollut, muutoin olen käyttänyt niitä vuosia 2009-2011 välillä, joista tietoa oli käytettävissä.

Tulokset ovat itse asiassa melko dramaattisia. Suurin osa ammattikorkeakouluista on 10% muutoksen sisällä, mutta  suurimmaksi menettäjäksi laskelman mukaan osoittautui maan suurin ammattikorkeakoulu Metropolia, joka kohtaisi nykytilanteeseen verrattuna miinusta reilusti yli 10 milj €. Metropolian suuri menetys jakaantuisi monelle, ja tästä syystä 15 ammattikorkeakoulua olisi plussalla. SAMK ei olisi yksi niistä, vaan kärsisi lähes 2 milj. euron menetyksen. SAMK olisi valtakunnan ammattikorkeakoulujen kuudenneksi suurin häviäjä.

Rahoitusmallin vaikutuksista saa parhaan käsityksen kun tarkastelee tuloksia muuttujittain, jotka ovat rahoitusmallissa summautuvia. Miinukset SAMKille syntyisivät ennen kaikkea 55 opintopisteen kertymästä ja ulkopuolisesta TKI-rahoituksesta. Myös ylempien amk-tutkintojen, maksullisen palvelutoiminnan rahoituksen, ulkomaalaisten tutkintojen ja julkaisujen osalta mittarit ovat punaisella. Suoritettujen tutkintojen, opistekelijapalautteiden ja valmistuneiden työllisten osalta olisimme plussalla.

Nyt konkretisoituu myös ammatillisen opettajakoulutuksen merkitys mallissa. Vain viidellä ammattikorkeakoululla on ammatillista opettajakoulutusta, mutta silti tämä muuttuja on kriteerinä kaikille. Tämän muuttujan perusteella jaettava 1%:n rahoitusosuus jaetaan nollasummapelillä kuten muutkin rahoitustekijät. Ne, joilla muuttujan arvo on 0 maksavat niille, joilla muuttujan arvo on suurempi kuin 0. Olisimme maksumiehenä tästä 9 milj. euron rahoituksesta lähes 400 000 niiden pottiin, joilla on ammatillista opettajakoulutusta.

Erityisen mielenkiintoinen on ulkopuolisen TKI-rahoituksen merkitys. Parhaiten mallin perusteella pärjäisivät suhteessa nykytilanteeseen ne ammattikorkeakoulut, jotka ovat pystyneet kanavoimaan aluekehitysrahoja ammattikorkeakoulun toimintaan (esim. Pohjois-Karjalan amk ja Kajaanin amk). Nämä suhteellisen pienet ja muiltakin osin mallikkaasti toimivat ammattikorkeakoulut voittaisivat rahoituksessa peräti 2 -3 milj €. 

Rahoitusmallin periaate on oikea. Tuloksellisuudesta pitää palkita ja tämä malli ohjaa parantamaan toimintaa niilla toiminnan osa-alueilla, joissa tulokset ovat selvästi alle maan keskiarvon. Onneksi malli tulee voimaan vasta 2014 ja silloinkin vähitellen, korkeintaan 3%:n vuosittaisin muutosaskelin. SAMKille tämä merkitsisi noin miljoonan lisävähennystä kaikkien muiden leikkausten päälle.