Idioottimaista?

Monesta asiasta minua on syytetty, mutta idioottimainen on minun toimintaani kohdistuvassa sanastossa täysin uusi. Kun Anne Nikka Satakunnan Kansasta (kts. SK 27.1.2012) haastatteli minua puhelimitse niin kyse oli kommenteista, jotka koskivat Satakunnan ammttikorkeakoulu Oy:n hallituksen mahdollisia päätöksiä koulutuksen työnjaosta Porin ja Rauman välillä. En halunnut lähteä laajemmin spekuloimaan sitä mitä SAMK Oy:n hallitus omassa harkinnassaan päättäisi. Mielestäni korostin, että asiassa on aidosti auki vaihtoehtoja, joita tarkastellaan faktapohjaa syventäen.

SK:n artikkelista saa vaikutelman, että Satakunnan ammattikorkeakoululla olisi joku ehdotus, jota se ajaa kuin käärmettä pyssyyn. Tähän yhteyteen sopii hyvin kertaus nykytilanteesta vallitsevan lainsäädännön viidakosta: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy on Satakunnan ammatikorkeakoulun ylläpitäjäorganisaatio, alkaen 1.1.2012. Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päättää strategisista kysymyksistä, kuten koulutustarjonnan muutoksista. Satakunnan ammattikorkeakoulu taas on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n sisällä (tai alaisuudessa) toimiva koulu, jota johtaa rehtori ja joka tekee oman analyyttisen ehdotuksensa ylläpitäjälle (eli Oy:n hallitukselle) aivan lähitulevaisuudessa. Koulun puolesta päätökset tekee oma sisäinen hallitus, jonka koostumuksesta on päättänyt Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Kuullostaako monimutkaiselta, sitä se onkin.

Nykyistä lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa ja siihen tähtää ammattikorkeakoulu-uudistus. Uudistuksen periaatteet on esitelty hyvin OKM:n sivuilla. Lähtökohtana on, että ammattikorkeakouluista muodostetaan  itsenäisiä oikeushenkiöitä, ja sen jälkeen jäljellä olisi vain yksi merkittäviä päätöksiä tekevä organisaatio,eli osakeyhtiö ja sen hallitus.Samassa yhteydessä rahoitus siirrettäisiin kokonaisuudessaan valtiolle.

Takaisin Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n päätöksiin. Osakeyhtiön hallitus tekee päätöksensä perusteellisen harkinnan jälkeen. SK:n artikkeli irrotti tästä päätöksestä (sen kokonaisuudesta) yhden kysymyksen eli kone- ja tuotantotekniikan koulutuksen sijainnin. Artikkeli omalta osaltaan osoittaa, että tämä sinänsä vähäpätöiseltä kuulostava koulutusalue on äärimmäisen merkityksellinen Satakunnan kannalta. Niin aivan oikein, Satakunnan, ei vain Porin, vaan koko Satakunnan. Vielä asiaa laajentaen - Satakunnan ammattikorkeakoulun Oy:n omistajiin kuuluvat myös Laitila ja Uusikaupunki, eli myös Vakka-Suomen tarpeet tulee ottaa päätöksessä huomioon. Osakkeenomistajien kantoja näiltä osin ei ole vielä edes kuultu.

Mutta, keskustelu toki on tervetullutta, kunhan argumentit perustuvat oikeaan tietoon.

Hallituksen pohdintaa

Keskiviikkoiltana SAMK Oy:n hallitus jatkoi keskustelua koulutustarjonnan vähentämisestä. OKM on 5.10.2011 palautteessaan esittänyt 142 aloituspaikan leikkaamista, sisältäen nuorten koulutuksesta koko kulttuurin alan koulutuksen sekä vähennyksiä sekä liiketoiminnan että tekniikan koulutuksesta. Vähennyksen määrä ei tuntuisi olevan se päällimmäinen kysymys. Työnjako Porin ja Rauman välillä sen sijaan vaatii jatkopohdiskelua.

Auki ovat edelleen kysymykset siitä miten tällä hetkellä kaupunkien välillä päällekkäiset koulutusohjelmat, hoitotyö sekä kone- ja tuotantotekniikka, olisi järkevintä järjestää. Lähtökohtana koulutustarjonnan profiloinnissa on ollut, että päällekkäisyyttä koulutustarjonnassa ei enää jatkossa olisi. Profiloinnin tulisi perustua ennen kaikkea seutukuntien vahvuuksiin ja työvoiman tarpeen tyydyttämiseen. 


Hallitus haluaa käyttää kaiken käytettävissä olevan ajan saavuttaakseen parhaan mahdollisen ratkaisun. Eilen sovittiin yksi ylimääräinen kokouskin, jotta voidaan tuoda lisämateriaalia käsittelyyn vielä ennen ehdotuksen hyväksymiseen ajateltua viimeistä kokousta. Ehdotus tulee toimittaa OKM:lle viimeistään 17.2.2012.

Ministeriön viestejä

Kuuntelimme keskipäivällä korvat höröllä miten OKM:n virkamiehet näkevät viimeaikaiset muutokset ammattikorkeakoulu-uudistuksessa. Paljoakaan uutta ei tullut. Keskustelu kävi paljolti sen ympärillä kannattaako tehdä mitään, kun uudistus kerran lykkääntyy, onko ylipäänsä yhtiöittäminen se oikea tie, kun se kerran maksaa.

Ammattikorkeakoulu-uudistus sisältää paljon hyvää, suorastaan ylevää. Uudistuksella kehitetään ennen kaikkea laatua ja vaikuttavuutta.  Aluekehitystä ja työelämän kehittämistä korostetaan. Rakenteellisesta kehittämisestä todetaan, että se ei ole itsetarkoitus, mutta se luo liikkumavaraa ja mahdollisuuksia tehostaa toimintaa. Työnjako, profiloituminen ja yhteistyörakenteet - näistä haetaan voimavaroja, kun rahat pienenevät. Olemassa olevia resursseja käännetään ja väännetään parempaan asentoon ja toimimaan taloudellisemmin. Hienoa, kaikki tuo on kannatettavaa. Mutta mitä tapahtuu käytännössä.

OKM korostaa, että vaikka varsinainen uudistus korkeakoulujen muuttamiseksi itsenäisiksi oikeushenkilöiksi lykkääntyy, niin valtaosa sisällöllisistä uudistuksista toteutetaan alkuperäisessä aikataulussa. Koulutusvastuut määritellään 2014 alkaen uudella tavalla. Säätely väljentyy siten, että yksityiskohtaisesta koulutusohjelmien määrittelystä luovutaan ja ainoastaan määritetään se mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu kullakin aihealueella voi antaa. Sama pätisi niin nuorten amk-tutkintoihin kuin ylempiin amk-tutkintoihin. Tutkintonimikkeet vahvistetaan suomen, ruotsin ja englanninkielisenä, ja sen jälkeen ei tarvitse erikseen päättää jokaisesta englanninkielisestä koulutusohjelmasta. Tässäkin asiassa ollaan menossa samaa latua kuin yliopistomaailmassa.

Myös uusi rahoitusmalli on tarkoitus toteuttaa alkamaan vuoden 2014 alusta. Rahoituksen määräytymisperusteissa otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden sekä työllistymisen perusteella. Käytännössä se, että rahoitus määräytyisi merkittävässä määrin suoritettujen opintopisteiden perusteella, tulee olemaan SAMKille hankala paikka. Tutkintoja kyllä syntyy hyvin, mutta opintopisteitä liian hitaasti ja opinnot kestävät liian kauan. Tähän paneudutaan SAMKissa lähitulevaisuudessa täydellä sydämellä.

Mitä muuta kannattaa itse tehdä. Paljonkin, laadukkaimmat korkeakoulut ovat vetovoimaisimpia ja kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita, joihin ulkopuoliset rahoittajat ovat valmiita satsaamaan. Viesti oli ”kaikkia järkeviä kehityskulkuja tulisi viedä eteenpäin”. Suunta on selvä, nyt tärkeintä on liike. Edelleen pyritään kohti osakeyhtiöpohjaisia itsenäisiä ammattikorkeakouluja.  Osakkaat eivät saisi tehdä kahlehtivia osakassopimuksia, joilla sidotaan yhtiön hallituksen käsiä merkittävien päätösten valmistelussa (!). OKM korostaa tätä edelleen voimakkaasti, mutta ei nähtävästi ole tekemässä mitään pakottaakseen tai neuvoakseen olemassa olevia osakeyhtiöitä muuttamaan nykyisiä osakassopimuksiaan. Tai ehkä onkin, sen me kuulemme sitten kun saamme päätökset koulutustarjonnan vähentämistä koskevista ehdotuksista. Päätöksiä OKM on luvannut pääsiäiseen mennessä.

Lopuksi, rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa myös sitä, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintojen tulee olla korkeakoulumaisia ja jokaisen yksikön jokaisella paikkakunnalla tulee tarjota tarvittavat korkeakoululle ominaiset fasiliteetit ja opiskelijapalvelut. Toiminnon tulee muodostaa keskeinen osa korkeakoulua. Ihan tuntui kuin Anita Lehikoinen olisi katsonut meihin SAMKilaisiin päin näitä asioita ladellessaan.

Viestinnästä erityisesti kysymys

Vaikka organisaation sisäisen viestinnän onnistumisesta voi olla usein ja syystäkin pessimistinen, jopa skeptinen (vrt. edellinen kirjoitus), yrittämästä ei kuitenkaan kannata lakata. Viestinnän onnistuminen on ihan ykkösasia organisaation suuren muutoksen menestyksellisessä läpiviennissä. Tiedonkulku koetaan organisaatiosta riippumatta aina ongelmaksi. Parhaiten viestintä koetaan onnistuneeksi silloin kun jokainen työyhteisössä kokee olevansa viestijä oman tehtävänsä rajoissa ja pyrkii omalla toiminnallaan kehittämään yhteistyötä ja tiedonkulkua.

Olen lyhyen ajan sisällä SAMKissa saanut runsaasti palatutetta nimenomaan tiedonkulun puutteista. Kuten aiemmin on todettu, ongelmassa sinänsä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Vastaavaa palautetta voisi saada missä tahansa organisaatiossa. Ilmiselvästi tässä asiassa on kuitenkin kehittämisen varaa, joten on syytä paneutua palautteeseen hiukan syvemmälle.

Varmasti kyse on osaltaan organisaatiokulttuurista. Vaikken uskokaan tuntevani SAMKia vielä perinpohjin, olen tunnistanut henkilöstön palautteesta selviä viitteitä siihen, että SAMKissa on tietty vakiintunut tapa toimia. Ja se vakiintunut tapa sisältää kyllä tiedottamisen, mutta ei sisällä avointa keskustelukulttuuria valmisteilla olevista asioista. Vakiintunut tapa hyvässä mielessä tarkoittaa sitä, että hyvistä käytännöistä pidetään kiinni. Huonossa mielessä vakiintunut tapa voi tarkoittaa juuttumista tiettyihin toimintamalleihin, jotka juontuvat vuosikymmenien takaa.

Osaltaan on todennäköisesti kyse myös johtamismallista, joka lähtee lainsäädännössä annetusta tavasta organisoitua. Nykymallissa strategisista päätöksistä päättää ylläpitäjä (osakeyhtiön hallitus) ja sisäisestä hallinnosta ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus. Hallitus ylimpänä päätöksiä tekevänä elimenä tarkoittaa sitä, että on kyse kollegiaalisesta päätöksenteosta, jonka päätöksistä yleisesti tiedotetaan vasta kun päätös on valmis eli tehty. Silloin kun päätökseen vaikuttavat eri tahojen intressit, päätös on aidosti auki siihen saakka kunnes intressit on saatu yhteensovitettua ja päätös on kypsä. Usein päätös muuttuu huomattavastikin alkuperäisistä kaavailuista. Juuri tästä syystä keskeneräisestä päätöksestä on tällaisessa mallissa hankala tiedottaa, ilman että puututaan hallituksen suvereniteettiin hahmottaa itse päätöksensä.

Kolmas tekijä palautteen takana voi olla kehittymättömät järjestelmät. On ilmiselvää, että näin hajanaisen organisaation kuin SAMKin organisaatiotasoinen tiedottaminen edellyttää toimivia moderneja järjestelmiä. Intranet toimitettuna sivustona ja toteutettuna sisäisen viestinnän välineeksi on vasta rakenteilla ja avattaneen keväällä. Tässä asiassa SAMK on jälkijunassa useimpiin organisaatioihin verrattuna. SAMKissa on intranet ja sen etusivu toimii ilmoitustauluna, mutta se ei toteuta päivittäisviestinnän tehtävää. Tiedotteet toimitetaan edelleen sähköpostilla.

Organisaation sisäiseen viestintään on ehdolla useita vaihtoehtoisia sosiaalisen median välineitä. En tunne niitä tarkemmin. Podio on ilmeisesti aika kehittynyt. Yammer on jo käytössä SAMKissa, mutta ilmeisesti sitä ei (vielä) hyödynnetä maksimaalisesti. Yammerilla on kymmeniä haastajia, mutta selvää ei ole kuka voittaa.

Intra avaussivuksi kaikille, niin henkilöstölle kuin opiskelijoillekin, on ihan hyvä alku.

Viestinnästä kysymys

”1. Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta”

Wiion viestinnän lait ovat tuttuja varmaan ainakin kaikille viestinnän ammattilaisille. Tuo yllä oleva Wiion ensimmäinen viestinnän laki tuli mieleen, kun luin Satakunnan ammattikorkeakoulun entisten opiskelijoiden kriittisen kirjoituksen SAMKin viestintää ja tuotantotaloutta koskevista kysymyksistä (Uusi Rauma 11.1.2012). En malttanut olla viittaamatta vastauksessani (Uusi Rauma 14.1.2012) näihin Osmo A. Wiion tunnettuihin pessimistisesti ja hauskan sarkastisestikin kommunikaatiota ja sen vaikeutta tarkasteleviin lakeihin. Kun on aito yritys viestiä, niin saattaahan se tulla jonkunmoisena järkytyksenä, että viestintä kääntyykin itseään vastaan. Olisiko se tästä syystä, että useat johtajat ovat lopettaneet viestimisen tyystin. Ei olisi pitänyt, lisäys "paitsi sattumalta" antaa ymmärtää, että kyllä viesti joskus menee perille onnistuneestikin.

"2. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa."

Toinen lakikin on harvinaisen totta. Tämän voisi viedä vielä pidemmälle. Usein on niin, että jos sanomasta jättä jotain pois, niin se poisjätetty osa tulkitaan juuri sillä pahimmalla tavalla. Ainakin spekulaatiot alkavat välittömästi. Näin kävi tässä Uuden Rauman tapauksessakin. Unohdin erikseen mainita mitään tuotantotaloudesta, ja tulkinta haastattelusta oli, että tuotantotalous on joko lakkautuslistalla tai sitten vielä pahempaa, se siirretään Poriin.

"3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut."

Aina on olemassa joku, joka ylipäänsä tietää paremmin. Ja se on ihan tottakin. Otan mielelläni kommentteja ja korjauksia vastaan minua paremmin tietäviltä.

"4. Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu."

Liika on liikaa, tiedon tuputtaminen on viestinnän pahinta lajia. Jos asiat eivät kerralla mene perille niin eivät ne selittelyllä ja jatkuvalla infopommituksella parane.

"5. Joukkoviestinnässä ei ole tärkeää se, miten asiat ovat, vaan se, miten ne näyttävän olevan."

Näin on jos siltä näyttää, tämä on tiedetty jo kauan. Tämä laki on Wiion mukaan alunperin suunnattu opiksi toimittajille, jotta he osaisivat katsoa sen taakse, miltä asia näyttää olevan. 

"6. Uutisen tärkeys on verrannollinen sen etäisyyden neliöön."
Päivän selvää niille, jotka vähänkään seuraavat paikallisia ja maakunnallisia lehtiä. Satakunnassa tärkeintä on Satakunnan asiat, ja Porissa Porin asiat. Silti tässä tehtävässä on yllättänyt, kuinka "tärkeiksi" SAMKin asiat voivatkaan Satakunnassa muodostua. Kankaanpään taidekoulun kohtalo on tärkeä ykkösuutinen, sanoi siitä melkein mitä tahansa. Ainakin Kankaanpäässä.

"7. Mitä tärkeämmästä tilanteesta on kysymys, sitä todennäköisimmin unohdat olennaisen asian, jonka muistit hetki sitten." Varsinkin, jos on aamuvarhainen hetki ja sinun pitäisi pystyä luettelemaan kolme tai neljä asiaa. Suorassa lähetyksessä unohdat sen kolmannen asian vuoren varmasti (nimimerkki kokemusta on ihan viime viikolta).

Ei ihme, että Osmo A. Wiioa sanotaan Suomen tunnetuimmaksi organisaatioviestinnän tulkiksi.