Idea, Inventio, Innovaatio

Keittiöstä löytyy havainnollinen vastaus siihen mitä taloudelliseen kasvuun tarvitaan. Näin on jos uskomme taloudellisen kasvun johtavaa tutkijaa Paul Romeria, ja miksemme uskoisi. Hänen mukaansa arvokkaiden tuotteiden aikaan saamiseen tarvitaan resepti, jonka mukaan halvat raaka-aineet sekoitetaan. Vastaus taloudelliseen kasvuun ei ole enemmän ja enemmän keittoa vaan uudet ja paremmat reseptit, ja niiden mukaan valmistetut uudenlaiset tuotteet. Hänen mukaansa talous kasvaa kun ihmiset järjestävät resursseja uudella tavalla lisäten tuotteiden arvoa. Moni yritys päätyy monistamaan samaa päätyen lopulta kilpailussa tappiolle, niin teki Nokiakin.

Kukin resepti ja sen mukaan valmistettu uusi tai parannettu tuote on innovaatio. Ennen innovaatiota on usein inventio (keksintö) ja sitä ennen idea (oivallus, uusi ajatus). Pelkkä idea tai keksintö ei ole innovaatio. Innovaatio on pidemmälle sovellettu yksittäisen keksinnön tai vähittäisen kehityksen tulos, joka on otettu tai otettavissa käyttöön. Innovaatioita on kaikilla elinkeinoelämän ja myös julkisen sektorin alueilla. Esimerkiksi palvelualoilla tyypillisiä innovaatioita ovat tuotteet ja toimenpiteet, jotka lisäävät asiakastyytyväisyyttä tai parantavat laatua, ja sitä kautta lisäävät palvelun kysyntää.

Kuulostaa itsestään selvältä, että innovaatio ja taloudellinen kasvu ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tämä on kuitenkin aivan uutta taloudellisen kasvun teoriaa, joka on tullut keskusteluun vasta 1990-luvulla. Perinteinen taloudellisen kasvun teoria korostaa ainoastaan perinteisten tuotannon tekijöiden, työn ja pääoman, yhdistämistä. Innovaatioita korostavan käsityksen mukaan ideat ruokkivat pysyvää taloudellista kasvua. Suomessa innovaatio-sana tuli mukaan TEKESin nimeen vuonna 2006.

Suomessa korostetaan mielellään tieteellisen tutkimuksen merkitystä innovaatioiden tuottamisessa. Näin teki Markku Mattilakin Tieteessä tapahtuu 5/2012 lehdessä. Artikkelin sanoma on, että tiede on innovaatioiden edellytys ja että ilman korkeatasoista tutkimusta yritykset eivät uudistu ja menesty. Viesti on varsin yksipuolinen. Korkeatasoinen osaaminen on ilman muuta innovaatioiden edellytys, mutta ei yksin tiede tai tutkimus. Sen sijaan organisaatioiden rajapintojen kohtaamista pidetään innovaatioiden kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Tässä on edelleen paljon tekemistä. EK:n jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan ammattikorkeakoulujen kanssa on tehnyt yhteistyötä 50% yrityksistä, yliopistojen kanssa vain 25%.

Ammattikorkeakoulut ovat soveltavan luonteensa, osaamisensa ja työelämäyhteyksiensä johdosta hyvässä asemassa innovaatioiden tuottamiseen. SAMKin erinomaiset työelämäyhteydet luovat innovaatiotoiminnalle poikkeuksellisen hyvän lähtökohdan.

Mutta mitä innovaatioita teimme viime vuonna. Tiedän muutamia, mutta kattavaa vastausta minulle ei ole. Innovaatiot on nostettava esille, jotta tietäisimme missä menemme innovaatiotoiminnassa, miten T&K-toimintamme ruokkii innovaatioita ja miten voisimme palvella elinkeinoelämää näiltä osin paremmin. Kaivataan ne innovaatiot esille ja kerrotaan niistä muillekin.