Viis Inkasta

Innovatiiviset kaupungit ohjelman ensimmäisestä kierroksesta tehtiin päätös virallisesti maanantaina, tulokset tulivat julkisiksi jo viime viikolla. TEM valitsi viisi teemaa ja viisi kaupunkia, yhden kaupungin kunkin teeman vetovastuuseen:
· Tulevaisuuden terveys (Oulu)
· Kestävät energiaratkaisut (Vaasa)
· Biotalous (Joensuu)
· Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere)
· Kyberturvallisuus (Jyväskylä)

Päätös on juuri sellainen, johon perusteellisen arvioinnin tuloksena voi päätyä. Teemat ovat kansallisesti merkittäviä ja omaavat merkittävän kasvupotentiaalin. Jokaisessa on vahva uudistumisen ja tulevaisuuteen panostamisen meininki. Tiivistäen teemat vastaavat hyvin ohjelmaan alunperin esitettyihin kriteereihin. Teemoja on hyvä tarkastella valtiovallan näkemyksenä siitä, millä alueilla Suomella on selkeä mahdollisuus saavuttaa merkittävä asema kansainvälisillä markkinoilla ja keihin uskotaan kehityksen veturina.

Arvostan valintoja erityisesti siitä, että tällä kertaa ei katsottu pelkästään olemassa olevaa tilannetta ja nykyisiä vahvuuksia eikä aluekehitystavoitteita. Tähtäin asetettiin aidosti tulevaisuuteen ja liiketoimintapotentiaaliin tulevaisuudessa. Arviointi oli ilmeisen tiukka mutta reilu.  

Kuten helmikuussa kirjoitin, olin valmistelun jälkeen toiveikas. Uskoin siihen, että Porin esittämistä teemoista voitaisiin suodattaa ehdotus, jossa olisi riittävästi liiketoimintapotentiaalia kansallisen vastuun saamiseksi. Nyt nähtiin, että tavoitetta ei saavutettu.

Porin lopullinen teemavalinta Offshore-ympäristöt ei missään nimessä ollut huono, mutta aikakin on pelannut tätä teemaa vastaan. Huonot uutiset kuten epävarmuus telakoista, STX:n offshore-alusten tilauskannan kuivuminen sekä Technipin merkittävän tilauksen menettäminen huhtikuussa ovat nakertaneet alan uskottavuutta liiketoimintapotentiaalin luomisessa. Tällä hetkellä suomalaisten telakoiden suhteellisen osuuden toimialan liikevaihdosta odotetaan pienentyvän. Olisinkohan itsekään tässä tilanteessa valinnut offshorea viiden kärkiteeman joukkoon.

Inkassa on toinen kierros ja totta kai siihen kannattaa panostaa (Pori on hakeutumassa mukaan Tampereen ja Vaasan vetämiin kokonaisuuksiin). Mutta kuitenkin, Inka on loppujen lopuksi pieni rahoitus, eikä missään nimessä ole lopullinen ratkaisu. Paljon Inkaa tärkeämpää on itse hahmottaa iso kuva, muutos ja uusiutuminen, ja toimia sen mukaisesti. Teollisuuden palvelujen kehittäminen luo vähitellen palveluteollisuutta, jonka markkina-alueena ei ole vain Satakunnan teollisuus vaan koko maailma. Se on Suomen suuri mahdollisuus.

Kampus kaupunginvaltuustossa

Ensimmäinen vierailuni Porin kaupunginvaltuustossa oli tänään. Mieleenpainuva kokemus. Valtuustosalissa olen toki vieraillut aiemminkin. Valtuustosali on tyylikäs, mutta toiminnallinen se ei nimenomaisessa käyttötarkoituksessaan ole. Salissa ei ole lainkaan paikkoja asiantuntijoille tai yleisölle. Yleisön ilmeisesti odotetaan seuraavan istuntoa salin ulkopuolelta tai viereisestä ryhmähuoneesta. Itsekin seurasin kokousta salin ulkopuolelta. Valtuuston kokoukset ovat julkisia, joten käytännön demokratian kannalta tämä on outo tilanne.

Asiana valtuustossa oli kampushanke ja siitä saadut lisäselvitykset. Kaupunginhallitus esitti, että kaupunginvaltuusto käy lähete- ja evästyskeskustelun, jossa kampushankkeen vaikutuksiin kaupungin korkeakoulutukseen, koulutuksen tilajärjestelyihin ja kaupunkirakenteeseen otetaan laajasti kantaa. Laajasti todellakin otettiin kantaa. Tilaisuus alkoi korkeakoulujen lyhyillä kannanotoilla, jotka hyvin tulivat esille nettireferaateissa.

Perussuomalaiset avasivat keskustelun toteamalla, ettei mitään muuttoa tarvittaisi. Laura Huhtasaari totesi sen riittävän, että organisaatiot (hallinnot?) yhdistetään ja käytännössä muu toiminta voisi pysyä aloillaan. Näin säästettäisiin vuokratulot kaupungille. Myös Ari Jalonen korosti, että Tekunkorpea pitäisi tarkastella todellisena vaihtoehtona.

Monta asiaa unohtui perussuomalaisilta. Esimerkiksi se, että eihän mitään hallintoja erikseen ole olemassa (paitsi rehtorit).  Tai se korkeakoulupoliittinen paine, joka ohjaa meitä yhteiselle kampukselle. Tai kaikki ne kiistattomat synergiahyödyt toiminnalle, yhteistyölle, kaupunkirakenteelle ja vetovoimalle. Unohtuiko siis koko suuren hankkeen peruslähtökohdat muutaman vuokraeuron takia. Niin, montaakaan euroa vuokrissa ei tappiota tule sen jälkeen kun koko kiinteistöruletti on katsottu loppuun.

Rulettihan menee jokseenkin näin. SAMK muuttaa Porissa pääosin uusiin tiloihin. SAMKin tiloihin tulee Winnova, jolle ratkaisu merkitseen kaiken Porin toiminnan keskittämista samalle kampukselle. Erinomainen ratkaisu Winnovalle! Winnovalta keskustasta vapautuviin tiloihin muuttaa niin paljon kuin mahdollista Porin kaupungin nykyisin vuokratiloissa olevia yksiköitä. Hyvin vähän neliöitä jäisi tyhjilleen. Ainakin siihen verrattuna, mikä hyöty yhteiskampuksesta on saatavissa vetovoimalle ja kaupunkirakenteen kehittämiselle.

Vihreät ja demarit olivat hyvin positiivisia yhteiskampukselle ja jäivät pohdiskelevalle kannalle kampuksen sijainnin suhteen. Useat valtuutetut ottivat kantaa kampuksen sijainnin puolesta. Selkeimmin Asema-aukion kannalla oli kokoomuksen Helvi Walli, joka kommentoi laajaa valmistelumateriaalia ja hyväksyi niissä esitetyt periaatteet. Selkeimmin Puuvillan kannalla oli vasemmistoliitto, erityisesti Aki Nummelin ja Tapio Furuholm. Puuvillan puolesta puhuneiden sanastossa vilahteli perusteluna aseman alueen näivettyneisyys.

Furuholm esitti puheenvuorossaan minulle kysymyksen, onko SAMKilla henkisiä esteitä sijoittua Puuvillaan. Vastasin, että vaihtoehdoista sitoudutaan siihen, joka arvioinnissa osoittautuu (kriteereiden perusteella) parhaimmaksi. Kun kerran puheenvuoron sain, ihmettelin sitä, että useat valtuutetut korostivat aseman alueen näivettyneisyyttä esteenä sinne sijoittumiselle. Kaikki kuitenkin ovat yhtä mieltä siitä, että kyseessä on Porin kaupungin kaupunkirakenteen kannalta yksi historian merkittävimmistä päätöksistä. Eikö siis päätöksen pitäisi nimenomaan kehittää kaupunkia niin, että se ei olisi niin näivettynyt. Koska sitä se nimenomaan tulee tekemään. Tulemme näkemään, että yhteiskampuksen alueesta muodostuu merkittävä kasvualusta uudelle liiketoiminnalle.