tiistai 6. elokuuta 2013

Maakunnan kilpailukyky

Timo Aron tekemä analyysi Suomen maakuntien kilpailukyvystä julkaistiin eilen Helsingin Sanomissa. Tai oikeastaan aineisto julkaistiin pari päivää sitten Timo Aron nettisivuilla, mutta eilen HS julkaisi artikkelin asiasta. Kukin maakunta ja maakuntien eri toimijat selaavat parhaillaan aineistoa tarkastellen sitä omalta kannaltaan. Niin minäkin.

Satakunnan yleiskehitys 2000-luvulla on ollut erittäin positiivinen. Satakunnan kokonaissijoitus on noussut eniten kaikista maakunnista, yhteensä viidellä pykälällä saavuttaen sijaluvun kuusi.  Satakunnan nousu perustuu vahvaan ja monipuoliseen teolliseen perustaan, joka heijastuu myönteisesti etenkin alue- ja kuntatalouteen sekä työllisyyskehitykseen. Timo Aro toteaa Satakunnan selvinneen hyvin teollisesta rakennemuutoksesta, päinvastoin kuin Kymenlaakso, joka on vastaavana aikana menettänyt sijoitustaan yhdeksän pykälää.

Koulutus ja osaaminen on yksi keskeinen tekijä kilpailukyvyssä. Aron analyysissä yliopistomaakunnat erottautuvat koulutusmuuttujien suhteen selvästi. Maakunnat, joissa ei ole omaa yliopistoa, nojaavat osaamisen ja toimihenkilöiden tarjonnan suhteen ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan. Valitettavasti ammattikorkeakoulujen tuottamat tutkinnot eivät selkeästi heijastu kummastakaan Aron valitsemasta koulutusmuuttujasta (tutkinnon suorittaneiden osuus sisältää kaikki perusasteen jälkeiset tutkinnot ja "akateemisten" osuus sisältää vain ylemmät korkeakoulututkinnot ja tutkijakoulutetut). Jos katsottaisiin vähintään alemman korkeakoulututkinnon omaavia, Satakunta olisi jonkun verran paremmin sijoittunut koulutusdynamiikan suhteen. Muuttujien valinnalla on siten vaikutus lopputulokseen.

Mielenkiintoista Aron analyysissä on se, että rakennetukipolitiikka ei selvästikään ole toiminut. Itä- ja Pohjois-Suomeen on syydetty rakennerahastojen tukia, mutta se ei näytä kaventaneen eroja idän ja lännen kilpailukyvyssä. Satakunta on pärjännyt ilman merkittäviä rakennetukiakin. Aro heittää kysymyksen ilmaan kuinka suuri kasvupiikki edes osalla idän ja pohjoisen erityistuista saataisiin kasvun oraalla oleville muun Suomen alueille. Itse heitän ilmaan toisen kysymyksen: kuinka vaikuttavaa on ollut rakennerahoitus, jota on kanavoitu Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen kautta. Koska ko. hankerahoitus lasketaan ammattikorkeakouluille ulkopuoliseksi TKI- rahoitukseksi, alueen ammattikorkeakoulut saavat tästä syystä miljoonaluokan lisärahoituksen ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin perusteella. Tuleeko tämä palkitseminen nyt siis tyhjästä?

Kilpailukyky on epämääräinen käsite, sen Timo Arokin tunnustaa. Se pyrkii kuvaamaan "alueen kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntautumiskykyä toimintaympäristön muutosten yhteydessä". Joka tapauksessa juuri tätä kykyä ammattikorkeakoulut pyrkivät kehittämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti