Lupa toimia

Tänään on se päivä, jolloin viimeisenkin ammattikorkeakoulutoimintaa aikovan tulee jättää toimilupahakemuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle. SAMK jätti oman hakemuksensa jo perjantaina ja siitä tiedotettiin.

Toimilupamalli hallinnollisella päätöksellä on yksi tapa valtuuttaa asianomainen toimintaan. Se ei ollut ainoa esillä ollut toiminnan valtuutuksen muoto silloin kun vuoden 2014 alusta voimaan tulevaa ammattikorkeakoululakia valmisteltiin. Ammattikorkeakoulut itse kannattivat yliopistolain mukaista mallia, jossa korkeakoulutusta antavat organisaatiot olisi kirjattu lakiin. Myös sitä mallia kannatettiin, että pysyvän toimiluvan saajat kirjattaisiin lakiin.

No, ammattikorkeakoululakiin päätynyt toimilupamalli antaa valtioneuvostolle joustavamman mahdollisuuden peruuttaa myönnetty toimilupa kokonaan tai osittain, jos koulutustarve olennaisesti muuttuu tai jos ammattikorkeakoulun toiminta ei täytä sille asetettuja vaatimuksia ja velvoitteita. Toisaalta ammattikorkeakoulun näkökulmasta toimiluvan muutokseen riittää niinikään valtioneuvoston päätös. Toimilupamalliin on sopeuduttu hyvin ja toimilupia on valmisteltu positiivisessa hengessä.

Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemuksista on jo tihkunut jonkun verran tietoa. Ammattikorkeakoulut kukin omista lähtökohdistaan säätävät ja sopeuttavat toimintaansa tulevaisuuden olosuhteisiin. Sanat "profiili", "terävöittää" ja "fokusoida" toistuvat ammattikorkeakoulujen tiedotteissa. Jokainen ammattikorkeakoulu on pyrkinyt kehittämään ja uudistamaan toimintojaan ja toimintarakennettaan, profiloimaan osaamistaan ja fokusoimaan koulutustarjontaansa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.

Mikä sitten oikeasti muuttuu. Varsinaisia suunnanmuutoksia tuskin tulee. Ammattikorkeakoulut ovat vuosien varrella moneen otteeseen tarkistaneet tarjontaansa ja profiiliansa. Viimeksi aloituspaikkaleikkausten yhteydessä v. 2012 tehtiin merkittäviä koulutustarjontaa koskevia päätöksiä. Esimerkiksi SAMK päätti jo tuolloin lakkauttaa kemiantekniikan ja kulttuurialan viestinnän sekä profiloida koulutusta Porin ja Rauman kaupunkien välillä.

Koska rahoitusta leikataan on selvää, että ammattikorkeakoulut haluavat eroon pienistä ja kalliista koulutusohjelmista. Nyt näyttää siltä, että ainakin eräät sosiaali- ja terveysalan pienet ohjelmat jäävät ilman kotia. Näistä sitten keskustellaan ministeriön kanssa lokakuussa missä ja millä ehdoilla koulutusta järjestetään.

Mikä on isossa kuvassa tämän työlään toimilupaprosessin hyöty ammattikorkeakouluille, jää nähtäväksi. Parhaimmillaan saamme laadukkaammat ja profiloidummat ammattikorkeakoulut, jotka pääosin rakenteellisen kehittämisen keinoin sopeuttavat toimintansa kiristyvään taloustilanteeseen. OKM pystyy toimilupaprosessin avulla keskitetysti ja koordinoidusti varmistamaan, että näin tapahtuu. Mielenkiintoista nähdä saavatko kaikki toimiluvan, vieläpä pysyvän toimiluvan.

Kuka on paras?

Harvennus alkaa. Näin otsikoi liitutaululle kirjoitettuna Talouselämä-lehti tutkimustaan ammattikorkeakoulujen paremmuudesta. Voiton vei pieni ja tehokas Mikkeli. Niin vei, mutta mistä kilpailtiin? Miten paras määriteltiin?

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on artikkelin mukaan tuuletettu voittoa, ja alueen media on tehnyt uutisen asiaan kuuluvan näkyväksi. Tarkoitukseni ei ole vähätellä voittoa eikä selitellä SAMKin sijoitusta. Onnitteluni MAMKille. Varmasti siellä on tehty paljon asioita oikein.

Kaikissa vertailuissa vertailun lopputulos riippuu kriteereistä ja valituista inidaattoreista. Talouselämä-lehti valitsi vertailuun kymmenen kriteeriä (lehti kutsuu näitä mittareiksi), joista kukin sisältää yhdestä kolmeen mittaria (lehti kutsuu näitä tunnusluvuiksi). Suuri osa mittareista on samoja kuin ammattikorkeakoulujen vuoden 2014 alusta voimaan tulevassa uudessa rahoitusmallissa. Osa ei ole samoja.

Heti ensimmäisen kriteerin, koulun vetovoima, kohdalla ihmettelin miten se heijastaa parhautta. Kautta historian on tiedetty, että parhailla paikoilla sijaitsevat koulut ovat vetovoimaisimpia. Metropolialueiden (Helsinki, Tampere, Turku) ammattikorkeakoulut saivat tässä kriteerissä selkeät kympit. Päivänselvää, että näin on, koska näillä alueilla asuu moninkertainen määrä potentiaalisia hakijoita esimerkiksi Satakuntaan verrattuna.

Edellisen perusteella tulin siihen johtopäätökseen, että parhaan määrittelyssä sijaintiin perustuvat tai siihen sidoksissa olevat kriteerit tulisi rajata pois.

Vertailun kolmannen kriteerin, tutkinnon hinta, kohdalla samaten ihmettelin miten se heijastaa paremmuutta. Se että jotain tehdään halvalla tarkoittaa luultavasti, että tuotanto on tehokasta, mutta kovin harvoin se on laadukasta. Kansainväliset yliopistovertailut ovat osoittaneet, että parhaissa kansainvälisissä yliopistoissa on Suomeen verrattuna selkeästi suuremmat resurssit opiskelijaa kohti. Eniten rahaa opiskelijaa kohti käyttävät yliopistot (Caltech, ETH) pesevät laadullisilla mittareilla suomalaiset yliopistot mennen tullen. Caltech on THE-rankingissä sijalla 1. ja ETH 12. ja Aalto yliopisto sijalla 251. Kriteereinä THE-rankingissä ovat opetus,tutkimus, tiedon siirto ja kansainvälisyys.

Johtopäätöksenä totean, että käytetyn rahan määrä, tai sen vähäisyys, opiskelijaa tai tutkintoa kohti ei voi olla paremmuuden mittari.

Kolmantena esimerkkinä ongelmallisesta kriteeristä  paremmuuden mittaamisessa nostaisin esille ulkopuolisen T&K-rahoituksen. Kaksi edellistä mittaria eivät ole mukana uuden rahoitusmallin mittareissa. Ulkopuolinen T&K-rahoitus sen sijaan on. Ulkopuolinen T&K-rahoitus heijastaa menestymistä kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa. Vai heijastaako?

Ammattikorkeakoulut toimivat rakennerahastojen T&K-rahoituksen merkittävinä toteuttajina ja rahoitusta kanavoidaan osin ammattikorkeakoulujen kautta. Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluille virtaa vertailun perusteella "tutkimusrahaa" yli nelinkertainen määrä kokonaisrahoitukseen suhteutettuna metropolialueiden ammattikorkeakouluihin verrattuna. Tämä on päivänselvää, koska Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdennetaan EU:n alue- ja rakennerahastotukia asukasta kohden moninkertaisesti Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna. Aluetutkija Timo Aron analyysin mukaan  korkeiden EU-tukien piirissä olevien Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kilpailukyky ei ole parantunut kolmen alue- ja rakennerahastokauden aikana.

Johtopäätöksenä voi todeta, että pelkkä ulkopuolisen rahoituksen määrä ei ole kestävä paremmuuden mittari. Tulisi mitata myös rahoituksen vaikuttavuutta. Aivan saman kommentin voisi esittää esim. julkaisujen määrästä - määrän lisäksi tai sen sijaan pitäisi mitata niiden vaikuttavuutta.

Määrälliset mittarit ovat helpoimpia toteuttaa. Määrä harvoin kuitenkaan kertoo laadusta tai vaikuttavuudesta. Ammattikorkeakoulujen mittaamista pitää ilman muuta kehittää nykyisestä määrän ja tehokkuuden mittaamisesta laadun ja vaikuttavuuden suuntaan. Edellä sanottu ei millään muotoa kiistä sitä, että Talouselämä-lehden valitsemilla kriteereillä MAMK oli selkeä voittaja.

Tähtäin vuoteen 2020

Uusi Agora-numero on ilmestynyt. Numerossa tuodaan esille mm. vastikään hyväksyttyä SAMKin strategiaa. Alla oma puheenvuoroni strategiasta.

Tähtäin vuoteen 2020

Strategia, sana joka alun perin viittasi sodankäynnin taitoon, on kovin juhlallinen termi tulevaisuuden tavoitteiden asettamiselle. Liiketoiminnassa strategian päämääränä on valituilla markkinoilla saavuttaa etulyöntiasema suhteessa kilpailijoihin. Hahmottelen tässä juuri hyväksytyn strategiamme erityispiirteitä ja tavoitteita.

Ehkä strategia-sanan sotaisasta perinteestä johtuen liian usein kuvitellaan, että johdolla on kaikki tarvittava tieto ja taito valitun päämäärän saavuttamiseen ja että riittää kun pienessä piirissä valmisteltu suunnitelma juhlallisesti hyväksytään. No eihän se mihinkään riitä. Suurin osa strategioista on jäänyt pelkäksi kirjaimeksi ilman pienintäkään askelta toteutukseen. Saatikka, että henkilöstö ymmärtäisi mitä strategiassa on ajettu takaa. Ymmärrystä ja näkemystä henkilöstön puolelta on SAMKissa haettu järjestämällä keväällä perusteellinen kuulemiskierros. Henkilöstö nosti esiin kymmeniä kysymyksiä, kommentteja ja toiveita, jotka näkyvät hyvin lopullisessa strategiassa.

Suomen kaikki 26 ammattikorkeakoulua noudattavat samaa lakia ja toteuttavat samankaltaista sopimusta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. On päivänselvää, että ammattikorkeakoulujen strategiat ovat muunnelmia toisistaan. Oikeastaan strategiat poikkeavat merkittävästi vain profiilin ja painoalojen suhteen. SAMK painottaa omassa strategiassaan omia osaamisen vahvuuksiaan: tulevaisuuden energiaratkaisuja, innovatiivisia palveluja, terveys- ja hyvinvointiosaamista, meriosaamista sekä yrittäjyyttä. Kansainvälisen tason näyttöihin näistä kuuluvat esimerkiksi rakennuksiin integroidut uusiutuvan energian ratkaisut, laskennallisen älykkyyden palvelut yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin, palkitut esteettömyyden ja saavutettavuuden hyvinvointipalvelut sekä merenkulun kansainväliset kehityshankkeet. Yrityskiihdyttämön saavutukset uusien yritysten luomisessa ovat alueellisesti merkittäviä.

Strategiaan sisältyvät arvot nähdään perinteisesti organisaatiokulttuuriin pureutuvina julistuksina. Niitä ei ole tarkoitettukaan mitattaviksi suureiksi tai saavutettaviksi tavoitteiksi vaan pikemminkin organisaation ylimmäksi ohjenuoraksi ja valoksi kohti visiota kuljettaessa.  SAMKin arvoissa sanotaan ja luvataan poikkeuksellisen paljon yhdessä tekemisestä, toistemme tukemisesta, rohkaisemisesta ja vastuullisuudesta. Viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä, tuomme esille halumme ylittää odotukset. Tämä on arvona vaativa ja helposti mielessä pysyvä haaste jokaiselle SAMKin työntekijälle.

Jos strategialle pitäisi yksi nimi keksiä, niin se on uusiutuminen. Strategiset tavoitteet nojaavat kolmeen kokonaisuuteen, tärkeimpänä uusiutuminen ja sitä tukemassa kumppanuudet ja kansainvälisyys. Strategia ponnistaa tilanteesta, jossa olemme talouden sopeuttamisen paineessa pakotettuja saneeraamaan ja virtaviivaistamaan vanhoja toimintatapoja. Uusiutumisessa on mahdollisuus sopeuttamisen ohella kehittyä.

Uusiutumisessa panostamme aiempaa selvemmin aluekehitystehtävään, jonka perustana on sekä valtakunnallinen että alueellinen ennakointityö. Pitkäjänteisen TKI-toiminnan lisäksi sitoudumme toimimaan nopeammin toteuttaen kokeiluja ja pilotointeja, jotka saattavat joskus mennä pieleenkin. Kampuksemme uudistuvat kokonaisuudessaan edistyksellisiksi oppimisympäristöiksi, joiden kehittämiseen kutsumme mukaan alueen elinkeinoelämän. Tulevaisuuden opetus korostaa oppimista ja opetusmenetelmien monimuotoisuutta. Oppiminen on murroksessa irtaantuen ajasta ja paikasta; jatkossa opetus järjestetään niin kuin se oppimisen ja asiakkaiden kannalta on tarkoituksenmukaisinta.

SAMKin strategia hyväksyttiin elokuun lopussa. SAMKin strategia ei jää pölyttymään, koska sitä pitää soveltaa merkittäviltä osin jo kuukauden sisällä. Syyskuun loppuun mennessä jätettävä toimilupahakemus ja sen perusteella myönnettävä toimilupa on ensimmäinen strategiaa toteuttava väline.