maanantai 25. maaliskuuta 2013

Profiileista totta

Edelliseen kirjoitukseeni tulleet kommentit edellyttävät uuden kirjoituksen. Kirjoituksessani ennakoin, että ammattikorkeakoulut tulevat nopealla aikataululla käymään työnjakokeskusteluja. Tämä oli tosiaan ennakointi. Uskon, että keskusteluja tullaan käymään ja että OKM patistaa niiden käymiseen. Vielä ei ole selvää tuleeko joku koordinoimaan keskusteluja, mutta itse näkisin että keskusjohtoiselle koordinaatiolle olisi tarve.

Toistaiseksi keskusteluja on käyty ainoastaan sosiaali- ja terveysalan tutkinnoista, jotka toteutuvat suhteellisen pieninä sisäänottoina. Päivi Karttusen tekemän yhteenvedon perusteella keskusteluille on suuri tarve. Useilla ammattikorkeakouluilla on repertuaarissaan tähän määrittelyyn kuuluvia tutkintonimikkeitä viisi tai enemmän. Metropolialla nimikkeitä on 13, Oulun seudun AMK:lla 8, Turun AMK:lla 8, Savonialla 7, jne. SAMK on itse asiassa kohtuullisen hyvin profiloitu tässä sarjassa, pienen sisäänoton tutkintonimikkeitä on vain kolme; fysioterapia, geronomi ja kuntoutuksen ohjaaja. Näistä geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan tutkintoon johtavaa koulutusta on vain kolmessa ammattikorkeakoulussa.

Käytännössä työnjakokeskusteluja voi luonnehtia sulle-mulle-peliksi, pelinappuloina toimiluvan koulutusvastuut. SAMKin osalta sopimista voitaisiin tehdä Turun AMK:n lisäksi ainakin Tampereen, Seinäjoen, Vaasan ja Hämeen AMK:n kanssa. Nämä kaikki ammattikorkeakoulut ovat alle 200 km:n päässä SAMKin päätoimipaikasta. Käytännössä näin monenkeskiset neuvottelut eivät ole kovin yksinkertaisia käytäviä. Harva haluaa luopua toisen hyväksi jostain, ja jos haluaa niin haluaako toinen ottaa sen vastaan. Ja kuka varmistaa, että kokonaisuudesta tulee aiempaa parempi. Tätä tarkoitin koordinaation tarpeella.

Aluekehitystehtävän ja työvoiman alueellisen tarjonnan takia ammattikorkeakoulut haluavat ylläpitää mahdollisimman laajaa koulutusvastuun palettia. Taloudelliset reunaehdot tulevat kuitenkin vastaan ja rajoittavat valikoiman määrää. Taloudellista kantokykyä ja alueellista tarvetta optimoiden löytyy se oikea toimilupahakemukseen kirjattava valikoima. Pienessä määrin on sopimisella mahdollista järkevöittää paletin sisältöä turvaten tarjonta suuralueen sisällä.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Sovittaisiinko profiileista

Viime viikolla minut pysäytti uutinen Tekniika&Taloudessa -  ymmärsin printtilehdestä, että tekniikan alan yliopistot ovat keskenään sopineet profiileista ja toiminnan suuntaamisesta. Uutisessa viitattiin Tampereen teknillisen yliopiston tiedotteeseen. Myös Suomen Akatemian sivusto antoi ymmärtää, että profiileja koskeva sopimus on olemassa. Akatemian tiedote toteaa, että "Suomen seitsemän tekniikan tutkimuksen ja opetuksen yliopistoa ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta".

Hienoa ajattelin, ja aloin etsiä uutisen lähteitä ja sopimusta, johon uutinen perustuu. En löytänyt muuta kuin TTY:n tiedotteen, johon uutinen todennäköisesti perustui. Uutisen käynnistänyt tiedote ei itse asiassa kerro muuta kuin, että "Suomen seitsemän yliopistoa, joissa on tekniikan tutkimusta ja opetusta, ovat käyneet keskusteluja profiloinnista ja työnjaosta." Tiedotteessa todetaan lisäksi, että "Yliopistojen rehtorit ovat sopineet yhteisistä menettelyistä profiiliensa selkeyttämiseksi."

Siis on sovittu yhteisistä menettelyistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ensialkuun on analysoitu menestystä tutkimuksen eri osa-alueilla. Tämän perusteella eri yliopistot ovat tehneet itsenäisiä johtopäätöksiä, jopa vetäytymispäätöksiä tietyiltä huonommin menestystä tuoneilta tutkimusaloilta. Vetäytyminen tapahtuu luonnollisen poistuman kautta siten, eli tietyille aloille ei välttämättä rekrytoida jatkajaa eläköitymisten jälkeen. Nyt sitten profilointia on päätetty jatkaa koulutuksen osalta. Tämän voi todeta olevan lähtökohtaisesti huomattavasti vaikeampaa.

Tämä kaikki on ammattikorkeakoulujen kannalta erityisen kiinnostavaa, koska ammattikorkeakoulut joutuvat hakemaan toimilupaa 30.9.2013 mennessä. Toimilupahakemuksiaan varten ammattikorkeakoulut tulevat nopealla aikataululla käymään vastaavia työnjakokeskusteluja.Työnjakoa koskevien keskustelujen kohteena ovat erityisesti ammattikorkeakoulujen pienet alle 40 aloituspaikan koulutusohjelmat.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Opiskelijat liikkeelle

Viime viikolla opiskelijoiden liikuntakysymykset tulivat vastaani useampaan otteeseen. Liikunta-asiat olivat ensinnäkin esillä Arenen kokouksessa, olihan  hallituksen helmikuussa eduskunnalle jättämässä esityksessä  ammattikorkeakoululain muuttamiseksi liikuntapalvelut sisällytetty toimilupien myöntämistä koskevaan asetukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Perusteluissa lukee:

"Toimilupahakemukseen sisällytettävän opiskelijapalveluiden järjestämistä koskevan selvityksen tulee kattaa myös opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Tavoitteena on varmistaa, että ammattikorkeakoulut huolehtivat opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista hallitusohjelman edellyttämällä tavalla."

Hallitusohjelma haluaa edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Hallistusohjelma ykskantaan toteaa opiskelijaliikunnasta, että "Huolehditaan opiskelijaliikunnasta." OKM:stä saadun tiedon mukaan aivan samat kriteerit tullaan edellyttämään ammattikorkeakoulujen kaikkien toimipaikkojen opiskelijoille, riippumatta siitä kuinka suurella tai pienellä paikkakunnalla opetus tapahtuu. Opiskelijoille Kankaanpäässä pitää siis tarjota vastaavat liikunnalliset mahdollisuudet kuin Porissa tai Helsingissä.

Opiskelijoiden liikuntaliiton puheenjohtaja Teemu Myllärinen korosti omassa puheenvuorossaan sitä, että terveyserot ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välillä ovat hätkähdyttävän suuret. Helmikuussa julkaistun YTHS:n raportin mukaan yliopisto-opiskelijoihin verrattuna ammattikorkeakoulujen opiskelijoista huomattavasti suurempi osuus on ylilihavia.

OLL lähtee miellään siitä, että ammattikorkeakoulut tavoittelevat OLL:n suositusten mukaista vähimmäispanostusta (30€ vuodessa opiskelijaa kohden) liikuntapalveluiden järjestämiseen. Mikään rahamäärä ei luonnollisesti ei ole mikään ratkaisu, koska eri paikkakunnilla tarjonta ja hinnat ovat varsin eritasoisia.

Saman iltana minulla oli tilaisuus keskustella SAMKin eri opiskelijajärjestöjen edustajien kanssa. Minulle vahvistui käsitys, että liikuntamahdollisuudet ovat opiskelijoille tärkeä kysymys. Uusille kampuksille liikuntamahdollisuudet tulee suunnitella huolellisesti yhdessä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. Jo nykyisillä kampuksilla kysymys siitä kenellä on oikeus käyttää mitäkin liikuntapaikkoja vaatii selkiyttämistä. Itselleni tuli uutisena, että vanhat organisaatiorakenteet ovat jääneet elämään ja eri alojen opiskelijat ovat eri fasiliteettien suhteen eriarvoisessa asemassa. Onneksi asia on järjestettävissä.