torstai 30. tammikuuta 2014

YT

Kaksi kirjainta, joilla on erittäin paha kaiku. Irtisanomiset, lomautukset, yritysten taloudellinen ahdinko, ihmisten paha olo, kaikki ne liittyvät vahvasti kirjaimiin yt.

Yt-neuvotteluja ja niiden lopputuloksia kommentoidaan johdon puolesta yleisesti ottaen erittäin vähän. Lyhyen etsimisen jälkeen en löytänyt yhdenkään yrityksen toimivan johdon edustajalta yhtäkään taustoittavaa yt:tä käsittelevää blogi-kirjoitusta . Olen varma, että niitäkin on, mutta todella harvassa. Itsellänikin on ollut radiohiljaisuus, koin mahdottomaksi kommentoida loppusuoralla olevaa valmistelua. Nyt kun paketti on kasassa ja suurimmaksi osaksi jopa toimeenpantuna, yritän eritellä tapahtunutta.

Saimme yt:t päätökseen yli puolen vuoden neuvottelurupeaman tuloksena. Suurin osa neuvottelijoista oli yt-kyydissä ensimmäistä kertaa, joten vertailukohdan puuttuessa on vaikea sanoa menikö hyvin vai huonosti. Itse olin yt-prosessissa toista kertaa, mutta edellisestä kerrasta on jo aikaa, yli 17 vuotta. Aivan varmaa on, että mitään yhtä samaa kaavaa ei ole olemassa. Jokainen kerta on omalla tavallaan vaikea.

Ilmapiiri neuvotteluissa luottamushenkilöiden kanssa oli rakentava. Työntekijäpuolen neuvottelijat toivat esille omia reunaehtoja ja tarjosivat omia vaihtoehtoja, analyysejä ja näkökulmia. Useinmiten mentiin kuitenkin perinteistä reittiä, työnantaja esitti malleja ja järjestöjen edustajat reagoivat. Niiltä osin kun aloitteita tai näkemyksiä työntekijäpuolelta tuli, niihin myös tartuttiin. Kaksi selkeää neuvotteluja leimaavaa linjausta tuli työntekijäpuolelta: valmiutta vapaaehtoisiin toimenpiteisiin päätettiin kartoittaa laajalla henkilöstökyselyllä ja neuvottelujen jälkeiset henkilöitä koskevat ratkaisut päätettiin viedä loppuun asti jo tässä vaiheessa, vaikka irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Molemmat olivat lopputuloksen kannalta tärkeitä päätöksiä.

Neuvottelujen jälkeen päätetyt toimenpiteet julkistettiin maanantaina 27.1. Julkistuksessa tapahtui inhimillinen kömmähdys, jonka seurauksena tiedote meni julkisuuteen jo klo 13:45. Tarkoituksena oli lähettää tiedote klo 15:45, eli oman väen tiedotustilaisuuden jälkeen. Pieni asia sinänsä, tiedote kuvasi vain kokonaisuuden, kun tiedotustilaisuudessa oli omalle väelle kerrottavana paljon lisätietoa ja yksityiskohtia päätöksistä. Mutta kuitenkin niin suuri asia, että Satakunnan Kansa päätti rokottaa kömmähdyksestä ja uutisoi asiasta printtilehdessä "Ensin media, sitten oma väki" (SK 28.1. s. 5). SK:n toiminta tulee varsin arveluttavaan valoon kun lukee kaikki SK:n uutisessa mainitsemat kellonajat. Uutisessa todetaan sanatarkasti "SK:n sähköpostiin korjaus embargosta klo 16:ksi ilmestyi klo 13:49, ja se oli silloin jo liian myöhäistä." Kuitenkin SK:n nettiuutinen ilmestyi vasta klo 14:01, eli miten niin oli liian myöhäistä. Miksei SK kunnioittanut uutta korjattua embargoa vaikka tunnusti saaneensa sen klo 13:49, noin 12 minuuttia ennen kuin julkaisi tiedotteesta nettiuutisen?

SK jatkaa uutisessa SAMKin johdon löylytystä toteamalla, että "Yt-neuvottelut päättyivät jo 20.1. joten neuvottelujen lopputulos oli talon johdolla tiedossa hyvissä ajoin ennen kuin se kerrottiin henkilökunnalle." Sanavalinta osoittaa tietämättömyyttä yt-menettelystä. Yt-neuvotteluissa käsitellään toimenpiteiden vaihtoehtoja, joihin työntekijöiden edustajat antavat omat kantansa. Yt-neuvottelujen lopputulos on siten sekä johdon että työntekijöiden edustajien tiedossa välittömästi neuvottelujen päätyttyä. Yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen työnantaja tekee neuvottelujen perusteella päätökset siitä mitä toimenpiteitä toteutetaan. Tämä on erittäin raskas vaihe, jossa punnitaan  toimenpiteen ennakoituja henkilöstövaikutuksia  tulevina vuosina sekä kohdentumista henkilöihin ja heidän edustamaansa osaamiseen. Päätösten valmistelu sisältää kaikkien toimenpiteiden kohteena olevien tehtävien tarkastelua ja henkilöitä koskevien päätösten valmistelua. Päätökset lopullisine lukumäärineen hyväksyttiin johdon puolesta maanantaina 27.1., muutamaa tuntia ennen tiedotustilaisuutta.

Päällimmäisenä tunteena mielessäni on tänään arvostus, vaikeissa tilanteissa ihmiset osaavat ottaa asiat ammattimaisesti. Henkilöstö on ymmärtänyt, että pohjimmaiset syyt toimenpiteille ovat valtion rahoituksen leikkauksissa ja että toimenpiteet ovat tästä syystä välttämättömiä. Monelle jää kuitenkin pinnalle kysymys, että miksi juuri minä. Kyse on tehtävästä ei henkilöstä - kunkin toimenpiteen seurauksena tehtävän työvoiman tarve vähenee. Siis työvoiman, jota joka suhteessa arvostamme, tarve vähenee.


PS: Päivitetty 6.2. klo 9:07. Vasta saatuani blogista palautetta ymmärsin, että neuvottelijoita koskenut lause voitiin tulkita arvosteluksi. Koska tarkoitukseni ei missään nimessä ollut arvostella tai vähätellä neuvottelijoita, muutin neuvottelijoita koskevaa kappaletta selkeämmäksi.

5 kommenttia:

  1. Hommatkaa yhtenäinen jalkkisliiga Amk-koille, saada sponsoreita ja lisä tuloja koululle..

    T. Siitä ne saa jenkeiski rahaa

    VastaaPoista
  2. Miksi määräaikaisten, jo lopetettujen työsuhteiden sekä tulevien lopetettavien, määrä on sivuutettu täysin tiedottamisessa? Satakunta määräaikaista lisää irtisanottujen ja eläkejärjestelyin pois jäävien lisäksi on erittäin huomattava. Kaunistetaanko tällä otsikoita vai ovatko määräaikaiset olleet täysin tarpeettomia SAMKin näkökulmasta?

    VastaaPoista
  3. Miksi lomautettavien ja irtisanottavien henkilöllisyys on salattu?
    Halutaanko tällä vaientaa keskustelu toimien vaikutuksesta ja järkevyydestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastakysymys: miksi ihmeessä ne julkistaisimme? Minusta ei ole irtisanottujen intressissä, että heidän henkilöllisyytensä julkistetaan. Mitään muuta syytä ei ole.

      Poista
    2. Työntekijäpuolelta sanoisin, että aivan oikein työnantajalta. Lomautettavien ja irtisanottujen nimet tulivat kyllä keskusteluissa muutenkin muutamassa päivässä työyhteisön tietoon.

      Poista