keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Kampus II: Moderni kampus tänään?

Mitkä ovat tänä päivänä modernin kampuksen suunnittelun periaatteet, ja miten periaatteet ovat muuttuneet viime vuosina? Yksi tapa lähestyä kysymystä on tarkastella täysin uudenveroista kampusta näistä näkökulmista.

Pyysimme päästä tutustumaan Haaga-Helian pääkampukseen Helsingin Pasilassa. Kampus on valmistunut kahdessa vaiheessa vuosina 2004 ja 2006. Kampus on kerta kaikkiaan hieno eikä tarkoitukseni ole millään muotoa kritisoida tehtyjä ratkaisuja. Pohdin ainoastaan sitä suunniteltaisiinko kampus tänään samalla tavoin kuin reilut 10 vuotta sitten.

Sisääntulossa mieleen tulevat nykyiset esteettömyyden vaatimukset, jotka tänä päivänä ovat varmasti korkeammat kuin 10 vuotta sitten. Ovet ovat raskaita ja ovelle johtava luiska muistuttaa Linnanmäen jonotussokkeloa. Nykysuunnittelussa pyrkisin pudottamaan sisääntulon lähes katutasoon, jolloin kiemurtelevaa luiskaa ei tarvittaisi.


Sisääntuloaulan info-taulujen kohdalla meitä varoitettiin siitä, ettei mitään metalliin kaiverrettuja kylttejä kannata teettää. Kyltit vanhentuvat tiedoiltaan hyvinkin nopeasti. Sen sijaan kannattaa panostaa sähköisiin infotauluihin ja opasteisiin, joita voidaan päivittää reaaliajassa. Infotaulun kosketusnäyttöohjelmiston on laatinut tietojenkäsittelyn opiskelija kesätyönään.

Pääaulan pintoihin kohdistuu kaikkein suurin kulutus. Kaikki pinnat ovat tästä huolimatta erittäin siistejä jopa uudenveroisia. Oman kampuksemme suunnittelussa voidaan huoleti lähteä siitä, että pinnat kestävät normaalikäytössä koko 20 vuoden vuokra-ajan, jopa reilusti sen yli. Valaistus on 10 vuodessa auttamatta vanhentunut ja valaistuksen korvaamista led-valoilla pohditaan. Kuvassa asiasta keskustelevat Porin kaupungin kiinteistöpäällikkö Kilkku ja isäntämme Haaga-Helian toimitilapäällikkö Hyttinen.

Henkilökunnan taukotilat on keskitetty pääosin yhteen kerrokseen. Tämä edistää vuorovaikutusta ja on nykyajattelun mukaista. Muissa kerroksissa on pienehköt kerroskeittiöt.

Henkilökunnan työtilat on suunniteltu alunperin koppikonttoreiksi. Haaga-Helia suunnittelee monien ammattikorkeakoulujen tapaan säästöjä kiinteistökustannuksista luopumalla osasta toimitiloja ja tehostamalla henkilökunnan työtilojen käyttöä Pasilan kampuksella. Työtilojen uudistamisessa tullaan poistamaan väliseiniä ja luomaan moderneja monitilatyöympäristöjä.

Opetustilojen kuten koko kampuksen värimaailmaa leimaavat harmaan ja beesin eri sävyt. Itse suosisin raikkaampia värejä ja vaikkapa kerrosten mukaan muuttuvaa värimaailmaa, kuten on tehty SeAMKin uudessa F-kampuksessa.

Ajattelu kirjastoista on 10 vuodessa muuttunut kirjan säilytystilasta eläväksi kohtaus- ja tiedonhankintatilaksi. Haaga-Helian (samoin kuin SAMKin) kirjasto on vielä täynnä kirjoja, kun ensimmäinen yliopiston kirjasto Amerikassa on jo siirtynyt täysin kirjattomaan (paperittomaan) aikakauteen.

Opiskelijakunnan ja ainejärjestöjen tilat on koottu kellarikerrokseen. Puitteet ovat viihtyisät mutta luonnonvalon puutteesta johtuen hiukan synkät.


Kymmenen vuotta kieltämättä näkyy kampuksen toteutuksessa joiltain osin. Miten kampusajattelu muuttuu tästä eteenpäin jää nähtäväksi. Valmiudet muutoksiin on olemassa vain jos kampus suunnitellaan alusta pitäen muuntojoustavaksi.

torstai 18. syyskuuta 2014

Kampus I: Sopimus

Sopimus vahvistaa myyntitapahtuman, tai minkä tahansa diilin, ja erittelee yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti sopimuksen ehdot. Yksinkertaisimmillaan sopimus on kuitti myyntitapahtumasta. Monimutkaisemmat sopimukset alistetaan molempien osapuolien päättävien elimien hyväksyttäväksi. Varsinainen sopimus varmennetaan aina molempien sopimusosapuolien valtuuttamien henkilöiden allekirjoituksin.

Tänään Satakunnan Kansa uutisoi SAMKin neuvoteltavana olevasta Porin kampuksen sopimuksesta. Toimittaja kysyi minulta eilen miksi sopimuksen valmistuminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Onko asiassa joitain ongelmia? Vastasin, että kyseessä on erittäin laaja sopimus, ja siitä syystä, vailla mitään erityistä syytä, sopimusneuvottelut ovat vieneet kauemmin kuin mitä alunperin ennakoitiin. Erityisen laajaksi sopimuksen tekevät kampuksen laajuus ja monimuotoisuus sekä sopimuksen poikkeuksellisen pitkä aikajänne, 20 vuotta. Omalta kannaltamme kantava neuvottelutavoite on ollut varmistaa sopimuksen ja tarjouspyynnön vastaavuus.

Samanaikaisesti sopimusneuvottelujen kanssa on edennyt kampuksen suunnittelu erityisesti alkuperäisessä tarjouksessa tunnistettujen kehittämistarpeiden osalta. Tämä on tuonut prosessiin oman hitausmomenttinsa. Omiin resursseihimme nähden tämä hanke on kokonaisuutena ottaen valtava. Täytyy kunnioittaen todeta miten sitoutuneesti ja itseään säästelemättä omat henkilömme sekä Porin kaupungin meille lainaamat henkilöt ovat tähän hankkeeseen paneutuneet.

Porin kampuksen vuokrasopimus tulee SAMK Oy:n hallituksen käsittelyyn ja päätettäväski 15.10. Allekirjoitetun sopimuksen käsittely Porin kaupungin takauksen osalta alkaa kaupunginhallituksessa 20.10. ja päätös näiltä osin on tarkoitus tehdä kaupunginvaltuustossa 27.10. Vuokrasopimus kaikkine hanketta määrittelevine liitteineen on valmistuessaan julkinen asiakirja.

Rakentaminen alkaa vanhojen rakennusten purulla vuodenvaihteessa. Sitä ennen minulla on tarkoitus käsitellä kampuksia, niin Porin kuin Rauman, useissa kirjoituksissa, joista tämä on ensimmäinen, Kampus I.


PS (22.9.2014): Olen saanut muutaman kommentin "Anonyymiltä" koskien Tiedepuiston kampuksen laboratoriotiloja. Kommentit sisältävät mielestäni pääosin perätöntä ja harhaanjohtavaa tietoa. Koska en vielä ole varsinaisesti käsitellyt blogissani tulevaisuuden laboratoriotiloja, en julkaise niitä tässä vaiheessa. Pyydän esittämään kommentit, jos ne ovat vielä ajankohtaisia, reilusti omalla nimellänne varustettuna laboratoriotiloja koskevaan kirjoitukseen. Jatkossa en julkaise kuin poikkeustapauksissa nimettömänä esitettyjä kommentteja.