Parasta opetusta

Millaista on hyvä opetus? Kysymys saattaa tuntua hankalalta, mutta viimekädessä siihen on hyvin yksinkertainen vastaus. Hyvä opetus on sellaista, jota opiskelijat arvostavat ja jonka he kokevat korkealaatuiseksi.

Opala on jo kahtenatoista vuonna käytössä ollut yhteinen ja yhdenmukainen valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä. Opetuksen laatua Opalassa mitataan väittämällä "Opetus ammattikorkeakoulussa on ollut asiantuntevaa ja korkeatasoista", johon valmistuvat opiskelijat vastaavat valitsemalla neljästä vaihtoehdosta yhden. Valinnat voidaan pisteyttää 1 - 4 jolloin ammattikorkeakoulut voidaan laittaa opetuksen laadun mukaiseen paremmuusjärjestykseen.

SAMK on vuoden 2014 juuri valmistuneiden Opala-tulosten mukaan Suomen asiantuntevinta ja korkeatasoisinta opetusta tarjoava ammattikorkeakoulu. Siis yksinkertaisesti - parasta opetusta tarjoava ammattikorkeakoulu. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, SAMK on ykkösenä opetuksen laadussa neljättä kertaa kymmenen vuoden aikana. Kokonaisuutena arvioiden SAMK on viimeisen kymmenen vuoden aikana antanut opiskelijoiden kokemana kiistatta Suomen parasta (ammattikorkeakoulu)opetusta.

Muutamia huomioita kymmenen vuoden tuloksista. Vain viisi ammattikorkeakoulua on kaikkina vuosina ollut kymmenen parhaan joukossa: SAMK, MAMK, OAMK, Seamk ja JAMK. Näistä vain kaksi ensin mainittua, SAMK ja MAMK, ovat olleet kaikkina vuosina kuuden parhaan joukossa. Vain SAMKilla on neljä ykkössijaa, MAMKilla ja Diakilla on kaksi, SeAMKilla, Saimaalla, Kemi-Torniolla, KAMKilla ja Centrialla yksi.  On kohtuullista mainita myös peränpitäjät: vain kolmella nykyisistä ammattikorkeakouluista on sijoitus ollut joka kerta kymmenen huonommalla puolella: TuAMK, KyAMK ja Laurea.

Siteeraan tunnetun suomalaisen MIT:n professorin Bengt Holmströmin sanoja: "Kaikki muut mittarit voidaan unohtaa, jos opiskelijat ovat tyytyväisiä." (HS 8.3.15).

Tässä vaiheessa skeptikko voi väittää, että opiskelijat ovat tyytyväisiä, jos pääsevät läpi helpolla. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Viime syksynä OKM:n vierailun yhteydessä opiskelijoiden edustajat totesivat ministeriön vieraille, että SAMKin kohtuullisen vaatimattomat tulokset 55 op:n saavuttaneiden opiskelijoiden määrissä ovat ennen kaikkea seurausta kovasta vaatimustasosta.  Vaatimustason pitäminen korkealla näyttäytyy opintojen saavuttaessa päätöksensä molemmin puolisena arvostuksena. 

Sanomattakin on selvää, että arvostan suuresti SAMKin opettajien panosta. Heillä on taito ja osaaminen, jota opiskelijat arvostavat. Opiskelijoiden kokemus opetuksen laadusta on kokonaisuus, johon koko ammattikorkeakoulu, opettajien lisäksi koko muu henkilöstö sekä oppimisympäristöt omalta osaltansa antavat panoksensa. Nyt saavutetun ykkössijan tekee erityisen merkitykselliseksi se, että näinä vaikeina aikoina, kun toimintaa on jouduttu sopeuttamaan alenevaan rahoitukseen, opetuksen laatu on kyetty pitämään korkealla.Tästä olen erityisen ylpeä.

Suomen parasta opetusta tarjoavan ammattikorkeakoulun on mielestäni oltava edelläkävijä myös opetuksen kehittämisessä. On katsottava vahvasti tulevaisuuteen. Meidän on nyt yhdessä nähtävä kuinka opetusta tulee kehittää tulevien opiskelijasukupolvien hyväksi. Tästä tutkintouudistuksessa on kysymys.

Kampus VI: Suunnittelua rakennustöiden lomassa

Vaikka työt Porin kampuksen rakennuskohteessa ovat jo alkaneet, suunnittelu ei ole lähelläkään valmista. Tekninen suunnittelu etenee usean erikoissunnittelijan voimin. Pääsuunnittelijan tehtävänä on varmistaa, että suunnittelun kuluessa tarkentuneet lukuisat tekniset ratkaisut sopivat kampuksen kokonaisuuteen.
Meidän oma suunnittelumme jatkuu käyttäjän näkökulmasta aina lähes muuttoon asti. Laajemminkin panostamme myös koko kampusta ympäröivän alueen kehittämiseen. Kirjoitin vastailmestyneessä Agorassa kampuksen vaikuttavuudesta alueen ja kaupungin kehitykselle. Kampusta ympäröivä alue, aseman seutu sekä radan ympäristö, on potentiaalisesti niin merkityksellistä keskustan tonttimaata, että alue on keskeisesti esillä valtion ja Porin kaupunkiseudun välisessä kasvusopimuksessa.

Omassa suunnittelussamme on noussut esille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.  Vaikka emme ehkä kykene kaikkia toteuttamaan, kaikki esitetyt ideat ja niiden toteutusmahdollisuudet arvioidaan avoimesti ja perusteellisesti. Seuraavassa muutama esimerkki.

SAMKin Vesi-Instituutti Wanderista on esitetty, että Porin kampukselle asennettaisiin innovatiivinen suljetun kierron vedenkäsittelyjärjestelmä. Järjestelmälle on varattu tilat ja seuraavaksi aloitetaan yhteistyöneuvottelut mahdollisten järjestelmän toimittajien kanssa. Lisäksi kampuksen kaikki vesijärjestelmät on tarkoitus toteuttaa vettä säästävillä laitteistoilla sekä tiiviin mittaroinnin mahdollistavilla seurantalaitteilla.

Porin kampukselle toteutettava 1300 henkeä vetävä monitoimisali on ainoa laatuaan Porin alueella. Salin suunnittelussa käsitelty mahdollisuuksia järjestää eri tyyppisiä tilaisuuksia. Tila soveltuu erinomaisesti kongressikäyttöön, erilaisiin suuriin kokouksiin, banketteihin, gaaloihin, messuihin ja muihin tapahtumiin. Myös kevyitä konsertteja voidaan helposti järjestää. Ainoaksi haasteeksi on muodostunut oikeastaan vain se, että täysimittaiset rock-konsertit vaatisivat aivan oman tyyppisensä ratkaisut: raskaita kuormia kestävän betoni- tai vanerilattian; kattoon tehtävät erittäin vahvat ripustukset; lisä-äänieristykset erityisesti kattoon ja kaupan suuntaan. Lisäinvestoinnit olisivat  huomattavat. Rock-konsettien mahdollistaminen tekisi salista kompromissin, joka ei enää parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi SAMKin ydinkäyttöä, eli opetusta sekä urheilu- ja kokoustoimintaa. Näistä syistä on päädytty siihen, että raskaat rock-konsetit jäävät pois järjestettävien tilaisuuksien listasta.

Laboratorioryhmässä on käsitelty mahdollisuutta rakentaa Porin kampuksen noin 1000 neliön laboratoriotilaan parvi laboratoriohenkilökunnan työtiloja varten. Parvi parantaisi laboratorion käytettävyyttä ja tehostaisi tilankäyttöä. Tällä hetkellä selvitetään rakennuttajan kanssa parven kustannuksia ja toteutusmahdollisuuksia. Laboratoriotilan sähköjen asennus on esitetty toteutettavaksi sähkötekniikan koulutuksen ohjattuna opiskelijatyönä. Tässä innovatiivisessa ehdotuksessa tuodaan opiskelijat mukaan suunnitteluun ja toteutukseen, ja ennnen kaikkea varmistetaan oikeanlaiset sähköasennukset oikeisiin paikkoihin joustavasti toteutettuna ilman sidoksia rakentajan tiukkoihin aikatauluihin. Laboratoriokokonaisuudesta päätetään heti kun kaikki selvitykset ovat valmiit.

Kampuksen suunnittelu on jo nyt osoittanut  haastavuutensa, mutta myös mahdollisuutensa ja innostavuutensa.

Määrä vs. laatu

Suomen tiede on jäämässä jälkeen verrokkimaiden tieteellisestä laadusta. Tämä on fakta, joka on osoitettavissa tieteen kansainvälisen näkyvyyden ja laadun osoittavista viittausindekseistä. Kun  tätä argumenttia on käytetty, on noussut vasta-argumentti, joka osoittaa, että Suomessa kuitenkin julkaistaan koko ajan lisääntyvässä määrin. Eli määrissä ollaan hyvällä polulla. Miten tätä pitäisi tulkita?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut erittäin vaikuttavan välineen käyttöön korkeakoulujen ohjauksessa, rahoitusmallin. Ehkä ministeriö on vasta heräämässä siihen miten vaikuttavasta välineestä on kyse. Vanha teesi "sitä saat mitä mittaat" pitää paikkansa. Väitteen voi esittää myös käänteisessä muodossa: jos mittaat väärää asiaa, saat väärää asiaa. Yliopistojen rahoitusmallissa julkaisuindikaattori on tähän asti mitannut vain referee-artikkelien määrää, ei laatua. Yliopistot ovat julkaiseet niissä kanavissa, joista varmimmin saa julkaisun läpi. Jatkossa yliopistojen rahoitusmallin julkaisuosiossa tullaan painottamaan korkean tieteellisen vaikuttavuuden julkaisufoorumeja (erityisesti jufo 2- ja 3-tasoja). Kehittämisen etsikkoaikaa on väärin mittaamalla hukattu vuositolkulla.

Keskustelu sai minut pohtimaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia, jota myös ollaan uudistamassa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa tutkimus- ja kehittämistoimintaa arvioidaan myös julkaisuilla. Julkaisujen painoarvo on kokonaisuutena pieni, mutta merkittävä (2%). Julkaisuissa mitataan vain määrää, käytännössä kaikki julkaisuluokat kelpaavat. Tottahan ammattikorkeakoulut tekevät kaikkensa maksimoidakseen julkaisumäärät. Erittäin tehokas tapa on tuottaa hankkeista raportteja, joihin eri henkilöt kirjoittavat lyhyitä artikkeleita. Jokaisesta artikkelista saa yhden pisteen. Saman pisteen saa, jos saa julkaisun läpi arvostetussa tieteellisessä julkaisusarjassa. Miksi siis pyrkiä tieteellisen sarjaan, jos siitä ei ole mitään vastaavaa hyötyä. Jälleen saadaan väärää asiaa; paljon julkaisuja, joiden vaikuttavuus on vähäinen.

Yleisemmällä tasolla voidaan kysyä päteekö sama väärin mittaamisen dilemma muihinkin ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin kriteereihin. Vastaus on mielestäni vahva kyllä, nimenomaan kokonaisuutena tarkastellen. Rahoitusmalli ei anna mahdollisuutta kehittää laatua määrän kustannuksella. Esitän tässä hypoteettisen esimerkin. Päätämme profiloitua erittäin korkealaatuisena ammattikorkeakouluna, josta syystä vähennämme sisäänottoa ja panostamme huomattavassa määrin enemmän koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tästä seuraisi vääjäämättä tutkintojen ja 55 op. suorittaneiden määrän pienentyminen, mikä johtaisi siihen, että rahoitusmalli vähentäisi perusrahoitustamme. Seurauksena olisi yt-kierros, jossa joutuisimme vähentämään henkilökuntaa ja koulutuksen laadun kehittäminen jäisi siihen.

Vaihtoehdoksi jää pelkästään määrästä huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kilpailemme määrällisesti vastassa muut ammattikorkeakoulut, joista yksikään ei todellisuudessa pysty panostamaan koulutuksen laatuun. Näkisin, ettei tämä kehitys voi olla pidemmän päälle korkeakoulutukselle paras mahdollinen tie. Rahoitusmalliin on välttämättä saatava muitakin laatukriteerejä kuin opiskelijapalaute.