torstai 18. kesäkuuta 2015

Meidän kampus myytiin

Mielenkiintoinen päivä tämäkin. Lukuvuoden päättävän publiikin aikana klo 10:20 sain viestin Cityconilta: Porin kampuksemme on myyty. Ensireaktioni oli hämmästynyt - nyt jo? Tiedossa on ollut, etteivät oppilaitoskiinteistöt ole Cityconin ydinliiketoimintaa, he keskittyvät kauppakeskuskiinteistöihin. Odotin kuitenkin ilmoitusta myynnistä vasta myöhemmin, lähempänä kampuksen luovutusta toukokuussa 2017.

Porin kampuksen työmaa 2.6.2015
Kampuksen osti ruotsalainen Hemsö Fastighets AB, joka ollakseni rehellinen oli minulle täysin tuntematon ennen tätä päivää. Puhelimesta kaivoin joitain tietoja Hemsöstä heti tiedon saatuani. Kävi ilmi, että firma on tullut Suomen markkinoille vasta vuonna 2013 ostamalla Turun AMK:n käytössä olevan Lemminkäisenkadun kiinteistön noin 35 miljoonalla eurolla. Eli CoastAL-liittouman partnerit yhdistyvät tätäkin kautta.

Hemsötä kannattaa tarkastella hiukan tarkemmin. Yhtiö on perustettu vuonna 2001 ja nykyisin sen omistavat Ruotsin kolmas kansallinen eläkerahasto AP3 (85%) ja  AB Sagax (15%). Ruotsissa on eläkerahastojen suhteen useaan erilliseen rahastoon hajautettu järjestelmä.

Hemsön strategia on selkeä ja kirkas, tarkoituksena on sijoittaa yhteiskunnan palveluja tuottaviin kiinteistöihin. Tällaisia kiinteistöjä ovat esimerkiksi vanhainkodit, oppilaitokset, hoitolaitokset ja julkisen hallinnon tilat. Hemsö omistaa hiukan yli 300 kiinteistöä joiden yhteisarvo on vajaat 3 miljardia euroa. Hemsö toimii Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa.

Hemsön visio on olla paras yhteiskunnallisten palvelujen kiinteistöyhtiö. Tämä pitää sisällään lisäarvon tuottamisen asiakkaille sekä aseman itsestään selvänä kiinteistökumppanina julkisyhteisöille ja yksityisille alan operaattoreille.

Hemsön liiketoimintamalli tähtää pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, jotka perustuvat vuokralaisten tarpeiden ymmärtämiseen. Hemsön tavoitteena on tuottaa olosuhteet, jotka mahdollistavat menestyksellisen toiminnan ja joustavat muuntuvien tarpeiden mukaisesti

Kaikki yllämainittu vaikuttaa siltä, että Citycon on löytänyt meille lähes ihannekumppanin. Hemsön kanssa intressit selkeästi yhtyvät. Olemme juuri heidän strategiansa mukainen asiakas, ja me puolestaan toivomme omistajalta juuri sitä mitä he strategiassaan tuovat esille; sitoutumista pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen sekä vastaamista muuttuviin tarpeisiin.

Ainoastaan yksi asia jäi mietityttämään: miksei Suomeen ole syntynyt Hemsön kaltaista yhtiötä?

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Kankaanpään taidekoulu - jälleen kerran

Opiskelijakunta SAMMAKKOn puheenjohtaja Jaakko Lehtonen on ottanut näkyvästi kantaa mielipidekirjoituksessaan (SK 5.6.2015) opintotuen leikkauksia vastaan. Hän kuvasi opintotuen leikkauksia  Sipilän hallituksen arvovalinnoiksi, rinnastaen leikkaukset "aluekehityksen puitteissa ylläpidetyn Kankaanpään taidekoulun" kustannuksiin. Nämä ovat hänen mukaansa samaa suuruusluokkaa kuin opintotuen leikkaukset Satakunnan osalta. Lehtonen suoraan ehdotti, että Kankaanpään taidekoulu voitaisiin siirtää Poriin, mikä kirjoituksen otsikon mukaan kattaisi opintotukileikkaukset.

Kankaanpään kaupunginjohtaja Paavo Karttunen on puolestaan Ylen haastattelussa vahvasti puolustanut Kankaanpään taidekoulua ja ja todennut, että Lehtosen puheet yksikön merkittävyyden vähyydestä ovat tuulesta temmattuja. Taidekoulun merkitys ymmärretään hänen mukaansa paremmin valtakunnallisesti kuin paikallisesti.

No niin, Kankaanpään taidekoulu siis pelmahti jälleen kerran otsikoihin, pyytämättä ja yllättäen. Kankaanpään taidekoulua koskevassa keskustelussa on oiottu kulmia sen verran, että on syytä tarkentaa muutamaa väittämää ja ajatuskulkua näiltä osin.

Lehtosen kirjoituksen pääväittämä, eli se että Kankaanpään taidekoulun siirrolla Poriin saavutettaisiin säästöjä saman verran kuin opintotuen leikkauksilla Satakunnan osalta, on virheellinen. Kankaanpään taidekoulun siirrolla Poriin ei saavutettaisi pysyviä säästöjä lainkaan. Lehtonen on oikeassa siinä, että nykyisellään taidekoulu voisi sijoittua Tiedepuiston kampukselle ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Olemme kuitenkin jo vuonna 2017 muuttamassa uudelle Asema-aukiolla sijaitsevalle Porin kampukselle, jonne taidekoulua varten ei ole suunniteltu tiloja. Taidekoulun edellyttämät tilat uudella kampuksella tulisivat huomattavasti kalliimmiksi kuin nykyiset tarkoituksenmukaiset tilat Kankaanpäässä.

Lehtosen kirjoituksesta saa sen kuvan, että Kankaanpään taidekoulu on SAMKille pelkästään kustannus. Näin ei suinkaan ole. Taidekoulun tuloskuntoa on SAMKin talouden sopeuttamisen yhteydessä parannettu. Ilokseni voin todeta, että kuvataiteen koulutusohjelma on SAMKin parhaimmistoa keskeisimpien perusrahoitusta määrittävien mittareiden osalta (tutkintojen määrä ja 55 opintopistettä suorittaneet). Kankaanpään taidekoulu  ei siten käytössä olevan rahoitusmallin mukaan ole nykytilanteessa "tappiollinen".

Ylen artikkelissa todetaan harhaanjohtavasti, että SAMK oli joitakin vuosia sitten lopettamassa taidekoulun, mutta lopulta yksikkö päätettiin säästää. On syytä tarkentaa, että Kankaanpään taidekoulua on vuoden 2011 jälkeen SAMKissa tarkasteltu jopa kolmessa eri vaiheessa:
  1. OKM:n vuoden 2011 lopussa antamassa palautteessa todettiin ykskantaan, että "Ammattikorkeakoulun Kankaanpään yksikkö on irrallaan korkeakouluyhteisöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan yksiköllä ei ole jatkossa toimintaedellytyksiä". Tähän SAMKin hallitus joutui vuoden 2012 alussa vastaamaan. Vastauksessaan OKM:lle hallitus totesi, että "Hallitus esittää Kankaanpään yksikön kuvataiteen koulutusta jatkettavaksi sen saavuttaman merkittävän kansallisen aseman ja korkean laadun perusteella".
  2. Vuoden 2013 alussa SAMKin ja Turun AMK:n yhteistyön tiivistämistä tarkastellut selvitysmies ehdotti, että kuvataiteen koulutusohjelma Kankaanpäässä lakkautettaisiin ja kuvataiteen koulutusvastuu keskittäisiin Turkuun. Hallitus päätti tarkastella ehdotusta osana SAMKin talouden sopeuttamissuunitelmaa (seuraava kohta).
  3. Vuoden 2013 elokuussa SAMKin hallitus päätti talouden sopeuttamissuunnitelmasta, jonka pohjana oli tarkasteltu kaikkiaan 19 eri vaihtoehtoa. Yksi 19:sta vaihtoehdosta oli Kankaanpään taidekoulun lakkauttaminen ja kuvataiteen koulutusvastuun keskittäminen Turkuun. Hallitus päätyi vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen Kankaanpään taidekoulun säilyttämisen kannalle ja haki n. 6 miljoonan sopeutuksen muista vaihtoehdoista. 
On hyvä, että eri vaihtoehdoista keskustellaan eikä mikään keskusteluaihe ole millään muotoa kielletty. Olen siinä käsityksessä, että minulla ja opiskelijakunnalla on hyvät, jopa erinomaiset keskusteluyhteydet. Tapaamme useita kertoja lukukaudessa. On harmillista, ettei näissä yhteyksissä ole otettu käsittelyyn edellä mainittujen kysymysten tietopohjaa.


PS (lisätty 10.6.2015 klo 11:52): Yle-Satakunnan uusimman uutisen johdosta on tarpeen tarkentaa muutamaa asiaan liittyvää näkökohtaa. Kuvataiteen opiskelijoihin ei panosteta nelinkertaisesti verrattuna muihin opiskelijoihin, ei edes kaksinkertaisesti. Kuvataiteen koulutus on toki jossain määrin kalliimpaa kuin SAMKin koulutus keskimäärin, mutta kuten yllä todetaan kuvataiteen koulutusohjelma myös ansaitsee keskimääräistä paremmin perusrahoitusta.

Kankaanpään kuvataiteen yksikköä ei ole SAMKissa missään vaiheessa harkittu siirrettäväksi Poriin. Ainoastaan yllä lueteltuja vaihtoehtoja on tarkasteltu.