 |
| Porin kampuksen työmaa 2.6.2015 |
Hemsötä kannattaa tarkastella hiukan tarkemmin. Yhtiö on perustettu vuonna 2001 ja nykyisin sen omistavat Ruotsin kolmas kansallinen eläkerahasto AP3 (85%) ja AB Sagax (15%). Ruotsissa on eläkerahastojen suhteen useaan erilliseen rahastoon hajautettu järjestelmä.
Hemsön strategia on selkeä ja kirkas, tarkoituksena on sijoittaa yhteiskunnan palveluja tuottaviin kiinteistöihin. Tällaisia kiinteistöjä ovat esimerkiksi vanhainkodit, oppilaitokset, hoitolaitokset ja julkisen hallinnon tilat. Hemsö omistaa hiukan yli 300 kiinteistöä joiden yhteisarvo on vajaat 3 miljardia euroa. Hemsö toimii Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa.
Hemsön visio on olla paras yhteiskunnallisten palvelujen kiinteistöyhtiö. Tämä pitää sisällään lisäarvon tuottamisen asiakkaille sekä aseman itsestään selvänä kiinteistökumppanina julkisyhteisöille ja yksityisille alan operaattoreille.
Hemsön liiketoimintamalli tähtää pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, jotka perustuvat vuokralaisten tarpeiden ymmärtämiseen. Hemsön tavoitteena on tuottaa olosuhteet, jotka mahdollistavat menestyksellisen toiminnan ja joustavat muuntuvien tarpeiden mukaisesti
Kaikki yllämainittu vaikuttaa siltä, että Citycon on löytänyt meille lähes ihannekumppanin. Hemsön kanssa intressit selkeästi yhtyvät. Olemme juuri heidän strategiansa mukainen asiakas, ja me puolestaan toivomme omistajalta juuri sitä mitä he strategiassaan tuovat esille; sitoutumista pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen sekä vastaamista muuttuviin tarpeisiin.
Ainoastaan yksi asia jäi mietityttämään: miksei Suomeen ole syntynyt Hemsön kaltaista yhtiötä?
Mielenkiintoinen ja enteellinen tuo lause: "Eli CoastAL-liittouman partnerit yhdistyvät tätäkin kautta." - Etenkin, kun tuo -kin pääte voidaan lukea "myös tätä kautta", mikä taas avaa ovet kysymykselle: Yhdistyvätkö CoastAL -liittouman partnerit myös muuta kautta?
VastaaPoistaUuden hallituksen hallitusohjelman tultua julkisuuteen kirjoitti HBL ettei ammattikorkeakoulujen yhdistämiseltä voida välttyä. Artikkelisssa käsiteltiin pääasiassa ruotsinkielisiä ammattikorkeakouluja, mutta samat lainalaisuudet pätevät myös suomenkielisiin: Pienenevät ikäluokat, tiukentuva rahoitus ja valtiovallan ohjausotteen kiristyminen.
Lienee aika selvää, että yhdellä maantieteellisellä alueella toimii jatkossa vain yksi ammattikorkeakoulu. Pirkanmaalla tähän otettiin ennakkoaskel jokunen vuosi sitten, kun Tampereen amk ja Pirkanmaan amk yhdistyivät. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla sama lienee edessä, halusivatpa koulut sitä itse tai eivät. Itä-Suomessa on tehty, tehdään parhaillaan ja suunnitellaan joitakin samanlaisia fuusioita.
Minkälainen sitten on lounaisen ja läntisen ammattikorkeakouluverkon tulevaisuus? Suhteellisen lähellä toisiaan on neljä suomenkielistä ammattikorkeakoulua joilla on lukuisia kampuksia. Voisi hyvin kuvitella, että jossakin kassakaapissa on jo olemassa suunnitelma, jossa Länsi-Suomen ammattikorkeakoululla on kolme kampusta: Turku, Pori ja Vaasa.
Olemmeko valmiita siihen?
KKL
Kyllä yhdistyvät muutakin kautta, kaikkien kahdeksan yhdessä kehitettävän "pysyvän rakenteen" kautta. Fuusioita käsittelen laajemmin seuraavassa kirjoituksessa.
Poista