Organisaation taloudellinen sopeuttaminen on ymmärrettävä joukoksi toimenpiteitä, joilla toiminnan aiheuttamat kustannukset sopeutetaan vastaamaan tuloja. Pysyvä sopeuttaminen edellyttää toiminnassa pysyviä muutoksia. Jos tehtävät ovat vähentyneet, on perusteltua vähentää työvoiman käyttöä, jonka keinoja ovat mm. irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset. Jos tehtävät eivät ole vähentyneet, sopeuttamisen keinoina tulevat kysymykseen kustannusten karsimisten lisäksi toiminnan tehostaminen sekä rakenteelliset uudistukset, jotka nekin usein johtavat työvoiman vähentämiseen.
SAMKin tulot
ovat vuodesta 2012 lähtien pienentyneet valtion korkeakoulutukseen
kohdistaneiden leikkausten johdosta yli 10 miljoonalla eurolla. Tämä vastaa n.
25 % liikevaihdosta. Vaikka tulot ovat
näin merkittävästi pienentyneet, SAMKin tehtävät eivät ole lähtökohtaisesti vähentyneet.
Meidän on edelleen vuosittain tuotettava mahdollisimman suuri määrä tutkintoja,
55 opintopisteen suorituksia, avoimen amk:n pisteitä, TKI-hankkeita, julkaisuja,
jne. Jos nämä suoritteet jostain syystä vähenisivät, uusi ammattikorkeakoulujen
rahoitusmalli pitäisi huolen siitä, että tulomme pienenisivät ja tilanteemme
kurjistuisi entisestään.
Samaan
aikaan kun valtiontalouden leikkaukset tulivat korkeakoulujen tietoisuuteen,
käynnissä oli myös amk-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä osana oli vuonna 2013
toteutettu toimilupien uudistaminen. Osaksi toimilupahakemuksia valtiovalta
edellytti perusteelliset selvitykset ammattikorkeakoulun taloudellisesta
kantokyvystä, eli kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta sekä
niiden hallinnasta vuosien 2012 – 2018 välillä. Toimiluvan saamisen ehdoksi asetettiin
tällä tavoin sopeuttamissuunnitelmat, jotka sopeuttaisivat
ammattikorkeakoulujen talouden valtiovallan antamien rahoitusennusteiden
kehyksiin aina vuoteen 2018 saakka.
Koska SAMKin
tehtävät eivät olleet lähtökohtaisesti vähentyneet, ensisijaisiksi
sopeuttamiskeinoiksi sopeuttamissuunnitelmaan valikoituivat toiminnan
tehostaminen ja rakenteelliset uudistukset. Toiminnan tehostamisen keskeisiä
keinoja olivat opettajien työaikasuunnittelun perusteiden tiukentaminen, kuvataiteen
koulutuksen rationalisointi sekä tietohallinnon rationalisointi. Rakenteellisia
toimenpiteitä olivat mm. nuorten hoitotyön koulutuksen keskittäminen Poriin, englanninkielisten
business-ohjelmien keskittäminen Raumalle, viestinnän koulutusohjelman
lakkauttaminen, tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmien yhdistäminen,
merenkulun koulutuksen yhdistäminen Winnovan kanssa, kirjastojen yhdistäminen
sekä yliopettajarakenteen uudistaminen.
Sopeuttamisen
määrä oli aivan valtava. Tästä syystä sopeuttamispalettiin jouduttiin vuonna
2013 ottamaan mukaan edellä mainittu laaja joukko toimenpiteitä. Toimenpiteiden
ennakoitu säästövaikutus vaihteli 100 000 ja 1 000 000 euron
välillä, säästövaikutusten mediaanin ollessa 250 000. Yliopettajarakenteen
uudistamisen arvioitu säästövaikutus oli 150 000 euroa. Neljän muunkin
sopeuttamistoimenpiteen säästövaikutus arvioitiin samalle tasolle yliopettajarakenteen
uudistamisen kanssa.
Yliopettajarakenteen
uudistamista on pidetty alusta asti keskeisenä sopeuttamistoimenpiteenä. Toimenpiteen
kantava ajatus oli se, että yliopettajatehtävät keskitetään niitä aiemmin
hoitaneilta 34 yliopettajalta uudessa rakenteessa 13 yliopettajalle. Yliopettajatehtävillä
tarkoitetaan tässä niitä tehtäviä, joita yliopettajilta opetuksen lisäksi
edellytetään – eli esimerkiksi oman osaamisteemaansa ja siihen liittyvien
opetussuunnitelmien sisältöjen ja pedagogiikan aktiivista kehittämistä sekä
oman osaamisteemansa TKI-toimintaan, julkaisutoimintaan ja maksulliseen
palvelutoimintaan aktiivista osallistumista. Kaikki tämä edellytetään
tapahtuvan aktiivisessa yhteistyössä SAMKin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien
kanssa sekä johtavan kyseisen osaamisen tuomiseen opetukseen. Uudessa
yliopettajarakenteessa kyseiset yliopettajatehtävät hoidetaan aiempaa
huomattavasti pienemmällä joukolla.
Sopeuttamistoimenpiteitä
koskeneet yt-neuvottelut olivat SAMKissa pitkät ja perusteelliset.
Neuvotteluissa käsiteltiin luonnollisesti myös yliopettajarakenteen uudistusta.
Mitään vaihtoehtoa tai varsinaista vastalausetta toimenpiteelle ei neuvotteluissa
esitetty. Ainoa toimenpidettä koskeva kirjaus neuvottelujen pöytäkirjoissa
koski toimenpiteen lainmukaisuuden selvittämistä. Lainmukaisuutta pyrittiinkin
selvittämään yt-neuvottelujen jälkeen työnantajajärjestö Avaintan ja OAJ:n
välisissä neuvotteluissa ennen varsinaista päätöstä. Neuvotteluissa ei
kuitenkaan saavutettu mitään selvää lopputulemaa.
Itse
tulkitsin yt-neuvottelujen viestin niin, että työntekijäpuoli oli
pääsääntöisesti toimenpiteen takana, mutta että toimenpiteen lainmukaisuus
tultaisiin testaamaan ko. henkilöiden toimesta raastuvassa.
Yt-neuvottelujen ja lainmukaisuusneuvottelujen
jälkeen SAMK teki päätöksen uudesta yliopettajarakenteesta käynnistäen samalla
sisäisen arvioinnin siitä, ketkä yliopettajat parhaiten täyttäisivät uudessa
yliopettajarakenteessa yliopettajille määritellyt kriteerit ja vaatimukset. Päätösten
ja arviointien jälkeen vanhan yliopettajarakenteen 34 yliopettajaa sijoittuivat
seuraavasti: 13 valittiin uuden yliopettajarakenteen yliopettajan tehtäviin,
neljän kanssa tehtiin eläkesitoumus, kaksi eläköityi ennen toimenpiteitä, viisi
yliopettajaa irtisanottiin, yksi toimii yliopettajana luottamustehtävissä, yksi
siirtyi vapaaehtoisesti muihin tehtäviin ja kahdeksan irtisanottiin
yliopettajan tehtävistä ja heille tarjottiin tilalle lehtorin tehtäviä.
Viimeksi mainituista seitsemän entistä yliopettajaa kantajina haastoi SAMKin
käräjäoikeuteen vaatien yhteensä yli 800 000 euron korvauksia
työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Haastamista sinänsä osasin
odottaa, mutta korvausvaatimusten määrää pidän tähtitieteellisenä.
Kantajat kiistävät,
että työnantajalla olisi ollut työsopimuslaista johtuva asiallinen ja painava
syy heidän työsopimuksensa irtisanomiselle. Kantajien työtehtävät eivät olleet heidän
mukaansa irtisanomishetkellä tai sen päätyttyä vähentyneet pysyvästi ja
olennaisesti. Kantajien mukaan heidän opetus- ja muiden työtehtävien laatu oli
pysynyt olennaisesti samana. He väittävät lisäksi, ettei työnantaja ole
edellyttänyt heiltä aiemmin kuvattuja yliopettajatehtäviä. Lisäksi kantajien
mukaan työnantajalla ei ole ollut riittäviä perusteita kantajien palkan
yksipuoliselle alentamiselle.
Vastaajana
SAMK työnantajana osoitti oikeuskäsittelyssä, että aiemmin entisillä
yliopettajilla on ollut enemmän ns. yliopettajatehtäviä, mutta pitkän ajan
kuluessa nämä tehtävät ovat vähentyneet. Ne ovat vähentyneet jopa siinä määrin,
että vuonna 2013 34 yliopettajan työpanoksesta kohdentui ainoastaan keskimäärin
14 % muihin kuin normaaleihin opetustehtäviin. Tätä on pidettävä hyvin
vähäisenä määränä. Oli selvää, että pärjäisimme vähäisemmälläkin määrällä yliopettajia.
Uudessa yliopettajarakenteessa saavutettiin vuonna 2015 tilanne, jossa jäljelle
jääneiden 13 yliopettajan työpanoksesta kohdentui 49 % muihin kuin normaaleihin
opetustehtäviin. Tämä osoittaa sen, että yliopettajatehtävien työnmäärä
kohdentuu nyt selvästi vähäisemmälle määrälle henkilöitä.
Hyvin
erikoisena pidän sitä väittämää, ettei yliopettajilta olisi edellytetty muita
kuin normaaleja opetustehtäviä. Yliopettajat ovat SAMKin opetuksen, opetuksen
kehittämisen, TKI-toiminnan ja työelämäyhteistyön tärkein voimavara, jossa
vaatimustason on oltava kova. Yliopettajat ovat ammattikorkeakoulujen vastine
yliopistojen professoreille, mitä osoittaa jo palkkatasokin. Professoriliiton
2015 palkkaselvityksen mukaan professorien mediaanipalkka oli 6730 euroa kun se
tekniikan yliopettajilla oli 6265 euroa. Vaatimustaso on yleisesti täysin
tiedossa, joten sitä taustaa vasten tuntuu erikoiselta se tilanne, etteivät
kantajat olisi tätä vaatimustasoa ymmärtäneet.
Kantajien
todistelu pyrkii siihen, että oikeus tulkitsisi heidän työmääränsä töiden uudelleenjärjestelyjen
seurauksena pysyneen ennallaan, jolloin toimenpidettä olisi tarkasteltava
yksipuolisena palkanalentamisena.
Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen
mukaisesti työsopimuksen irtisanomiseen perustuva palkan alentaminen on voinut
tulla kyseeseen silloin, kun se on ollut yhdessä muiden saneeraustoimenpiteiden
kanssa välttämätön yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi. SAMKin
saneeraustoimenpiteitä oli hyväksytyssä sopeuttamisohjelmassa yhteensä 16, ja
niiden säästövaikutusten mediaani oli 250 000 euroa. Sopeuttamisohjelma
oli täysimääräisesti välttämätön pysyvän toimiluvan saamiseksi. Käydyissä
pitkällisissä ja perusteellisissa yt-neuvotteluissa ei esitetty mitään vaihtoehtoista
sopeuttamistoimenpidettä yliopettajarakenteen uudistamiselle. Näiltäkin osin yliopettajarakenteen
uudistus on todettava lainmukaiseksi.
Lopuksi on
siteerattava Olaus Petrin tuomarinohjetta 1500-luvulta: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti