perjantai 17. maaliskuuta 2017

Visiota Norjasta

Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 muodostamisen käynnistystilaisuus on tätä kirjoittaessa käynnissä (ja tallenteena myöhemminkin katsottavissa). Avoinna on 31.3. asti myös verkkoaivoriihi, johon toivotaan aktiivista osanottoa ja runsaasti näkemyksiä tulevaisuuskuvan elementeistä.

Vision valmistelun yhteydessä on syytä tutustua keskeisten verrokkimaiden korkeakoulujärjestelmiin ja niiden viime aikaisiin uudistuksiin. Käynnistystilaisuudessa ovat esillä Irlannin ja Ruotsin korkeakoulutuksen ja innovaatiojärjestelmän kehittämistyö. Itse olin mukana tällä viikolla Arenen, Akavan ja OKM:n delegaatiossa tutustumassa Norjan korkeakoulutuksen uudistukseen.

Norjassa on parhaillaan käynnissä korkeakoulujen yhdistymisen kolmas aalto. Ensimmäisessä vaiheessa 1990-luvun alkupuolella yli 100 alueellista opistoa yhdistettiin 26:ksi monialaiseksi ammattikorkeakouluksi. Vastaavaa prosessia käytiin samoihin aikoihin Suomessa.

Toisessa vaihessa vuonna 2003 hallitus päätti, että ammattikorkeakouluille annetaan mahdollisuus hakeutua yliopistoksi, edellyttäen että korkeakoulu täyttää tietyt ehdot. Tärkeimmät kriteerit olivat maisteriohjelmat vähintään viidellä alalla ja tohtoriohjelmat vähintään neljällä alalla. Jos omat voimat eivät riittäneet, yliopistostatus oli mahdollista saada myös yhdistymällä yliopiston kanssa tai yhdistymällä toisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Kolme uutta yliopistoa muodostettiin heti vuonna 2004.

Yhdistymisen kolmas aalto käynnistyi vuonna 2013, jolloin uusi hallitus otti korkeakoulut painopisteekseen ja aloitti korkeakoulujärjestelmän rakenteen tarkastelun. Johtopäätöksenä oli, että rakenne oli edelleen liian sirpaloitunut ja että siinä oli liikaa pieniä yksiköitä ja koulutusohjelmia sekä näiden välistä päällekkäisyyttä. Vastaavassa tilanteessa olemme edelleen Suomessa.

Norjan hallitus edellytti korkeakouluilta alkuvuoteen 2015 mennessä arviointia yhdistymisen vaihtoehdoista toisten korkeakoulujen kanssa. Yhdistymisen prosessit ovat edelleen kesken, mutta jo nyt voi sanoa, että järjestelmä on tämän vahvan ohjauksen seurauksena muuttumassa huomattavasti. Tällä hetkellä Norjassa on kahdeksan yliopistoa ja kahdeksan ammattikorkeakoulua. Opetus- ja tutkimusministeriöstä saadun tiedon mukaan on hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen määrä putoaa kahteen ja yliopistojen määrä nousee kymmeneen.

Norjan korkeakoulujen yhdistymisprosessi on ollut erittäin raju, joten on selvää, että käsitykset sen järkevyydestä ovat varsin ristiriitaisia. Rakenneuudistuksen kokonaisarviointi on mahdollista tehdä vasta myöhemmin. On selvää, että yhdistymisprosessit vievät paljon resursseja, mutta yhdistymisten tähtäin onkin kauempana. Pidemmällä aikavälillä käytettyjen resurssien odotetaan maksavan itsensä takaisin.

Arvoisa delegaatio NTNU:n arvoisassa ympäristössä
Trondheimissa sijaitsevassa Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa (NTNU) tehty fuusio nähtiin pääosin positiivisena. Meille korostettiin, että fuusio on tuonut huomattavan lisäpanostuksen ja uutta osaamista yliopistoon. Yliopistoon yhdistettiin kolme ammattikorkeakoulua vuonna 2016. Yhdistymisprosessi vietiin päätökseen sulauttamalla ammattikorkeakoulut osaksi yliopiston uudistettua organisaatiota.

Suurimpana uhkana näin suurelle korkeakoulurakenteen kokonaisuudistukselle nähtiin, että järjestelmään jää aukkoja, eräänlaisia tyhjiöitä, joita enää ei hoida kukaan. Ilmeisesti juuri työelämää lähellä toimivien ammattikorkeakoulujen alueella tyhjiöiden syntymiseen on suurimmat riskit.

Norjan prosessi on Suomen visiotyötä sopivasti edellä, jotta sitä voi joltain osin käyttää mallina tai toisaalta varoittavana esimerkkinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti