torstai 12. huhtikuuta 2018

150 000 ulkomaista opiskelijaa Suomeen?

Eilispäivän uutisantia Satakunnassa hallitsi kahden porilaisen visionäärin Peter Vesterbackan ja Harri Ketamon aloite tuoda Suomeen 150 000 kiinalaista ja intialaista tutkinto-opiskelijaa. Yle oli kysellyt muiltakin kuin minulta mielipidettä asiaan - ja vastaus oli selvä: hanketta pidetään yleisesti epärealistisena.

Itse olin ja olen edelleen sitä mieltä, että hanke on täysin toteuttamiskelpoinen, joskaan ei esitetyssä muutaman vuoden aikataulussa. Hankeelle on lisäksi välitön huutava tarve, onhan Suomessa ja tällä hetkellä yrityksiä piinaava työntekijäpula, erityisesti Satakunnassa. Pitkälle tulevaisuuteen on nähtävissä, että pienenevät ikäluokat johtavat yhä vähenevään kotimaisen työvoiman tarjontaan, joka ei riitä tyydyttämään kasvualueiden ja -alojen tarpeita.

Vesterbacka nosti Ylen haastattelussa Suomelle esimerkiksi Australian, joka on ulkomaisten opiskelioiden tutkintokoulutuksessa noussut väkilukuun suhteutettuna maailman ykköseksi. Australialle korkeakoulutus on erittäin tärkeä elinkeinoelämän ala. Australian noin 170 korkeakoulutusta antavaa laitosta tuottavat lähes 20 miljardin euron liikevaihdon. Onkin syytä tarkastella miten ja millä aikataululla Australia on onnistunut siinä, mistä Vesterbacka ja Ketamo nyt visioivat.

Australian korkeakoulutuksen buumi alkoi siitä, kun korkeakoulut saivat vuonna 1986 luvan ottaa ulkomaisia opiskelijoita parhaaksi katsomillaan luvuvuosimaksuilla. Opiskelijamäärien kasvu alkoi välittömästi, mutta kasvua kiihdytti hallituksen linjaus siitä, että pysyvää maahanmuuttoa helpotetaan niiden osalta, jotka ovat opiskelleet Australiassa. Varsin pian opiskelijamäärien vuosittainen kasvu saavutti kaksinumeroisia lukuja.

Australian ulkomaisten opiskelijamäärien kasvu oli kaikkein ripeintä vuosien 2000 - 2010 välillä. Tällä vuosikymmenellä koetun lyhyen taantuman jälkeen kasvu on viime vuosina jälleen kiihtynyt  10-15%:n lukuihin. Reilussa 30 vuodessa Australiaan on luotu yli 600 000 maksavan korkeakouluopiskelijan liiketoiminta, joka edelleen jatkaa kasvuaan. Suomen väkilukuun suhteutettuna Australian ulkomaisten opiskelijoiden määrä vastaa n. 137 000 ulkomaista opiskelijaa.

Samassa ajassa kun Australian ulkomaisten opiskelijoiden määrät ovat kasvaneet keskimäärin 12 % vuodessa, Australian kotimaisten opiskelijoiden koulutusmäärät ovat kasvaneet vuosittain noin 4 % vuodessa. Australian koulutustaso on kehityksen myötä noussut OECD-vertailussa tervävimmän kärjen tasolle. Kun Suomi vuonna 2000 oli OECD:n kärkijoukossa 39 % korkeakoulutettujen osuudella (25-34 v. ikäluokassa), Australia oli peräpäässä 31% osuudella. Vuonna 2016 tilanne oli kääntynyt päälaelleen; Suomi oli pudonnut keskiarvon alapuolelle jämähtäen koulutustasossa 41 %:iin. Australia taas oli v. 2016 OECD-vertailussa jo kuudes lähes 50 %:n korkeakoulutettujen osuudella. Taso, jonka Suomi visioi saavuttavansa vasta vuonna 2030.  Huomionarvoista, että väkilukuun suhteutettuna Australiassa korkeakouluissa opiskelee edelleen suhteellisesti pienempi osuus väestöstä kuin Suomessa.

Australian opiskelijamäärien kasvun rinnalla myös henkilökunnan määrä on kasvanut lähes samassa tahdissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana korkeakoulujen henkilöstön määrä on lisääntynyt n. 30 000 henkilötyövuodella, mikä on tarkoittanut sitä, että opiskelijoiden määrä kutakin korkeakoulun työntekijää kohti on säilynyt lähes ennallaan. Vuonna 2006 korkeakouluissa oli keskimäärin 10,5 opiskelijaa/työntekijä, kun vuoteen 2016 mennessä lukuun vastaava luku oli noussut 11,5 opiskelijaan/työntekijä. Australiassa yli puolet korkeakoulujen henkilökunnasta on hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä, kun taas Suomessa hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön osuus korkeakoulujen henkilöstökunnasta on keskimäärin alle 40%.

Mitä tästä kaikesta opimme?

Koulutusvienti on kannattavaa businestä. Australian korkeakouluilla on  kova vetovoima, mutta ne menestyvät muutoinkin kuin koulutuksessa. Koulutuksen tuotot on Australiassa pystytty kääntämään myös tieteen hyväksi. Australian tieteen taso kokonaisuutena on OECD-vertailussa noussut kohisten jo kuudenneksi ohittaen esim. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Kanadan.

Maksavien opiskelijoiden määrän lisääminen on pitkäjänteistä työtä. Australia on kasvattanut koulutusliiketoimintansa nykytasolle 30 vuodessa. Australian esimerkin mukaisesti 15 % jopa 20 % kasvuluvut ovat mahdollisia. Jälkimmäisellä vauhdilla Vesterbacka-Ketamon visio 150 000 uudesta ulkomaisesta opiskelijasta olisi saavutettavissa 11 vuodessa.

Kasvun aikaansaaminen ja ylläpitäminen vaatii lisää tekijöitä. Uutta henkilökuntaa tarvitaan niin opettajiksi kuin hallinto- ja tukipalveluihin.  Australian esimerkin mukaisesti tukipalveluita tulee kasvattaa nykyistä suhteellisesti suuremmaksi ulkomaisten opiskelijoiden vaatiman hallinnoinnin ja erityishuomion takia. Osaavan henkilökunnan rekrytointi kasvun aikana tulee olemaan lähes jatkuvaa ja erittäin haastavaa.

Johtopäätöksenä voi todeta, että Vesterbacka-Ketamon visio on mitä suuremmassa määrin tavoittelemisen arvoinen - ja realistinenkin noin 10+ vuoden aikajänteellä.

Lähteet:  Mapping Australian higher education 2016;  
               Australian Government, higher education


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti